Päivä Kööpenhaminassa

Olen jo usean kuukauden ajan haikaillut pikavisiittiä Kööpenhaminaan, niin mukavaa siellä viimeksi oli. Ihan erityisen paljon olen haaveillut sen käsityökaupoista ja hyvistä ravintoloista. Pari viikkoa sitten sain puhuttua ystäväni ympäri ja ostimme Norwegianin lennot päivän reissua varten. Hintaa niille tuli 104 euroa naiseen.

Lentomme nousi ilmaan Helsingistä klo 7.00 ja takaisin kotikamaralle laskeuduimme klo 23.05. Yöpyminen Kööpenhaminassa on kallista, joten päiväreissu tuntui järkevältä vaihtoehdolta. Lisättäköön tähän yhtälöön vielä se, että metro Kastrupin kentältä Kööpenhaminan keskustaan kulkee vain 12 minuuttia.

Silmät olivat aamulla sirrillään, vaikka lentokoneessa sai nukuttua 1,5 tuntia. Onneksi etukäteen googlettamani brunssipaikka Cafe Norden avasi ovensa jo klo 8.30. Pääsimme siis herkkujen pariin heti keskustaan saavuttuamme. Kahvila ei voisi sijaita keskeisemmällä paikalla, ja olin jopa hieman epäileväinen, olisiko tämä paikka totaalinen turistirysä. Loppujen lopuksi en voi muuta kuin täydestä sydämestäni suositella paikan herkullista ja T-Ä-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä brunssia, joka shampanjalasillisen kera tuli kustantamaan 260 Tanskan kruunua, eli noin 35 euroa.

Vietimme kahvilan pöydässä ruhtinaalliset kolme tuntia (koskahan viimeksi olen syönyt ruokaa niin rauhassa?!) eikä tuon tarjottimellisen jälkeen tarvinnut syödä lounasta tai illallistakaan. Iltapäivällä söimme paikalliseen tapaan smörrebrödit Magasin du Nord -tavaratalon kahvilassa. Parhaimman näköiset leivät olivat kuitenkin kauppahallissa, joka on matkaajalle muutenkin vierailemisen arvoinen paikka.

Mutta sitten niihin käsityöjuttuihin. Edellisellä reissulla sattumalta löytämäni Stoff & Stil on löytänyt vakaan paikan suosikkikauppojeni listalla! Vaikka liikkeeseen (Vesterbrogade 20) pitää kävellä sellaiset 30 minuuttia ydinkeskustasta, ei kannata jättää tätä kangaskauppaa vierailematta. Hyllyt ovat nimittäin täynnä toinen toistaan ihanampia kankaita ja muita ompelutarvikkeita edullisin hinnoin. Kankaiden kuoseissa näkyy ihailemaani skandinaavista grafiikkaa. Oih! Jälkikäteen kävi säälittämään ystäväni, joka joutui odottelemaan minua kaupassa 50 minuuttia.

Kauppa löytyy muuten verkkosivujen mukaan myös Iso-Britanniasta, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta (Oslossa liikkeen ovet onkin kerran suljettu illalla juuri nenäni edestä. Että harmitti!).

Ostoskassin sisältöä täydennettiin myös Sostrene Grenen ihanialla puuhelmillä ja paketointiin sopivilla sellofaanipusseilla sekä Ritualsin käsivoiteella. Vaateostoksia ei tällä kertaa tehty.

Suosittelen Kööpenhaminaa lämmöllä! Helppo saavuttaa ja hoitaa ostoksia, käteistäkään ei tarvinnut vaihtaa tätä päiväreissua varten. Ensi kertaan, ihana Tanska!

Läppärilaukku vahakankaasta

laptopbag_marimekko

Työkaverini pyysi minulta viime vuonna jo alkusyksystä, että voisinko ideoida hänelle läppäripussin, eli suojuksen läppärille käsilaukussa kuljettamista varten. Materiaaliksi hän toivoi vahakangasta, joka olisi helppo pyyhkiä liasta rätillä. Mittasin hänen läppärinsä ulkomitat ja suuntasin Helsingin Herttoniemeen Marimekon tehtaanmyymälään.

Alkuperäisesti lähdin etsimään jotain mustavalkoista kuosia, esimerkiksi Siirtolapuutarhaa, mutta lopulta en voinut vastustaa tätä Tuppuraista punaisen sävyissä. Puolimetriä riitti hyvin tähän laukkuun ja halutessani vielä toiseenkin. Mustan puuvillaisen vuorikankaan ja kevyen levyvanun kankaiden väliin sekä vetoketjun hain Eurokankaasta.

Mutta olipa ompelussa hommaa, huh huh! Ompelin kokonaisuuden kahtena pussina, joita kääntelin varmaan sen 50 kertaa edestakaisin. Olihan minulla ennakkoon kokemusta vahakankaan käsittelystä, mutta jotenkin olin jo ehtinyt unohtaa sen herkyyden neulanpistoille. Jokainen nuppineula ja ommelpisto jättää jäljen, jota ei saa enää pois. Niinpä muutama epäonnistunut sauma, jonka jouduin purkamaan, jätti ikävän jäljen lopputulokseen.

Vaikkakin sain korjailtua lopputuloksen ihan kelpo laukuksi, niin en aio tarttua ihan heti kankaanpuolikkaaseen, joka jäi jäljelle puolesta metristä. Kuosi on edelleen kaunis ja keväinen, ja itse asiassa, nappasin Marimekon palalaarista tätä myös puuvillaisena mukaani. Se pala on parhaillaan muuntumassa tyynynpäälliseksi.

Aurinkoista maaliskuuta!

lapparilaukku_marimekko

 

lapparipussi_marimekko

 

laptopbag

Kiitos kuvista Elisa K!

Leikkipeitto tilkuista pikku prinsessalle

vauvan_leikkipeitto

Aurinko on paistanut viime päivinä niin kauniisti, että toive keväästä alkaa väreillä ilmassa. Kylmä ja pakkanen eivät haittaa, kunhan aurinko paistaa. Mikä väri sinulle tulee mieleen keväästä? Minulle kevätväri on keltainen.

Vierailin pikkuserkkuni luona Jyväskylässä viime viikolla. Hänelle syntyi jouluna pieni prinsessa ja pohdin jo hyvissä ajoin etukäteen, mitä voisin viedä tuliaisiksi. Salapoliisityön seurauksena sain selville, että pikkuserkkuni haluaa sisustaa makuuhuonettaan keltaisen, mustan ja valkoisen sävyillä. Ja voi kuinka tuo huone näyttikään keväiseltä keltaisissa verhoissaan! Olin luvannut ommella hänelle tyynynpäällisen tai kaksi noissa kolmessa värissä sekä lisäksi vauvan pinnansängyn päälle sävysävyyn sopivan peiton.

Kaapistani löytyi valmiiksi vaikka mitä musta-valkoista sekä sattumalta myös keltainen puuvillakangas. Tyynynpäälliset saivat jäädä myöhemmäksi, kun innostuin leikkelemään neliöitä tilkkupeittoa varten. Suurin työ peitossa tuntui kuitenkin olevan peiton ns. nurjalla puolella, johon tikkasin neliöitä samalla kun kiinnitin levyvanua kiinni.

Muuten, huomio levyvanusta: Tiesitkö, että levyvanun leikkaaminen tylstyttää saksia? Kannattaa siis valita jotkut muut kuin ne parhaat kangassakset. Ja vinkki ompeluun: Aloita tikkaaminen työn keskiosasta, jolloin vältät kankaan ”kumpuilun”.

Peiton viimeistely (niinkuin niin moni muukin käsityö) jäi viimeiseen iltamyöhään enkä ole oikein tyytyväinen vinonauhan tikkiin. Muuten lopputulos oli oikein freesi!

Peitossa olevat kuviokankaat ovat Marikomekolta, Muovolta ja Annolta. Yksiväriset puuvillakankaat, vinonauha sekä levyvanu Eurokankaasta.

tilkkutyo

 

leikkipeitto

 

tilkkupeitto

Pikkumiehen katu-uskottava collegeasu

collegeasu_harmaa

Joululomallani tapahtui jotain aivan ainutlaatuista: olin kotona. Yleensä käy nimittäin niin, että karkaan yli kolmen päivän lomilla ulkomaille rauhoittumaan. Jotenkin on aina tuntunut siltä, että kotona mieli ei pysty lepäämään. Aina sitä miettii keskeneräisiä projekteja, siivoamista, sukulaisia, joiden luona ei ole käynyt pitkään aikaan. Ulkomaille lähteminen on tuntunut ainoalta keinolta jättää stressi taakse.

Tällä kertaa olin kuitenkin kotona, lähinnä koska sopivaa lomakohde ei nyt sattunut kohdalle. Niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäinen lomapäivä meni suursiivousta tehdessä. Siivouksen lomassa päätin, että nyt käyn läpi myös kangaskaappini. Siinä puuhassa menikin sitten kaikki loput lomapäivät.

Päätin nimittäin, että nyt hankkiudutaan eroon kangaspaloista ja vähän isommistakin kappaleista, joita ei ole tullut käytettyä muutamaan vuoteen. Näin ison urakan edessä käy vaan usein niin, ettei saa oikein mitään aikaiseksi. Sain minä jotain, mutta tuntuu, että 1,5 viikossa olisi pitänyt saada vieläkin enemmän tehtyä.

Tässä esittelen teille kaksi vauvanvaatesettiä, jotka olen tehnyt simppeleillä (yllättäen jotain simppeliä taas!) Noshin kaavoilla. Ne saa muuten ilmaiseksi heidän verkkosivuiltaan! Baggy housujen kaavaa olen käyttänyt ennenkin, samoin paidan, mutta tällä kertaa paitakaava piti laittaa palasiksi. Valkoinen ja vihreä collegekangas sekä resorit ovat Eurokankaasta, yksivärinen harmaa on Paapiin luomucollegea ja kuviollinen Käpysen Jättisalmiakki-collegea.

Tuli mielestäni niin katu-uskottavat setit, että käyttäisin itsekin! Se on sitten eri asia, että kuinka käytännöllinen tuo valkoinen on pikkumiehellä. Se jää nähtäväksi.

collegepaita_harmaa

 

collegehousut_harmaa_lahikuva

 

collegeasu_vihrea

 

collegehousut_vihrea_lahikuva

 

collegehousut_vihrea

Sukkajuttuja

dither-sukat

Loistavaa alkanutta vuotta 2017! Jälleen on yksi käsityövuosi pulkassa. Vuoden 2016 suurin käsityöonnistumiseni oli ehdottomasti kädentaidot-ryhmän ohjaaminen Helsingin Tyttöjen Talolla. Joskin se oli aikaa vievää ja päivät venyivät töiden jälkeen pitkiksi, sai siitä äärettömästi hyvää mieltä ja voimaantumisen tunnetta. Mukana olleet tytöt olivat aina innoissaan puuhistamme ja ryhmissä oli päällä hyvä tekemisen meininki, vaikkei aina onnistuttukaan täydellisesti. Jatkan vapaaehtoistyötä ehdottomasti myös tänä keväänä.

Kelaillessani taaksepäin tekemiäni käsitöitä ja niistä kirjoittamiani julkaisuja, olen iloinen myös siitä, että lähes kaikki käsityöni ovat tulleet oikeasti käyttöön. Paidat, takit ja mekot ovat olleet kovassa kulutuksessa. Suurimmilta virheiltä vältyttiin.

Mutta sitten niistä sukista.

Viime aikoina olen miettinyt melko paljon sitä, että taidan olla aika hidas neulomaan. Instagram ja käsityöblogit ovat täynnä sukkamaakareita, joilta tuntuu syntyvät sukat illassa ja viikonloppuna kolmet. Minä kun päätin syksyllä lähteä tyhjentämään lankakorini jämäpalloja kirjaviin sukkiin, niin sain puolessa vuodessa aikaiseksi kokonaiset kolme paria. Toki välissä oli pitkiäkin aikoja, ettei sukkapuikot tarttuneet käsiin viikkoihin. Harvoin kuitenkaan on aikaa istua sohvalla neulomassa useampaa tuntia, mutta viime sunnuntaina se ihme tapahtui. Tai sitten olin liian väsynyt uuden vuoden juhlinnalta, että olisin tehnyt mitään muuta kuin katsonut Netflixiä. Hannibalin siivittämänä sain vihdoin pääteltyä nämäkin sukat.

raitasukat

Ensimmäiset dither-sukkani (ohje) olin suunnitellut joululahjaksi ystävälleni, joka jo kesällä vihjaili villasukkatoiveestaan. Vaan eivätpä sukat ehtineet pukinkonttiin. Sen sijaan ne lähtevät huomenna postiin ja saapuvat juuri parahiksi lämmittämään Minnan varpaita tällä viikolla saapuville pakkasille.

dither-sukat2

Aiemmin syksyllä kudoin muutamat hieman nopeammin valmistuneet parit. Ihastuin alla olevien chevron-sukkien varren kuvioon heti! En ole kuitenkaan aivan varma, mitä mieltä olen sen rinnalla tuosta jalkaterän raidoituksesta. Ohjeen kuvioon löydät täältä.

Langan jämiä riittää korissa edelleen. Suurin osa niistä on Novitan seiskaveikkaan (niinkuin näissäkin kaikissa sukissa) tai Isoveljeä. Jos sitä vielä muutaman neuloisi…

kuviosukat

Pillihimmeli

himmeli_kansikuva

Jotenkin käsityöihmisenä olen voimaantunut ajattelemaan, että osaan tehdä käsilläni mitä vain. En siis epäröinyt ehdottaa itseäni, kun paikallisessa Facebookin kierrätysryhmässä etsittiin himmeleiden tekijää. Olenhan tehnyt viime vuonna pillikranssin ja toissa vuonna pieniä lasihimmeleitä, joten tekniikka oli periaatteessa tuttu. Mutta sellaista isoa katosta roikkuvaa himmeliä en ollut koskaan tehnyt.

Sain naapurilta toivekuvan tulavasta himmelistä ja se oli Pastellimajan suosittu himmeli kolmen vuoden takaa. Kuvan perusteella lähdin rakentamaan kokonaisuutta, joka lopulta valtasi ruokapöytämme kahdeksi viikoksi. Eniten purin hammasta kahdeksankulmaisten timattien kanssa, joita tuli tähän minun versiooni yhteensä kahdeksan kappaletta.

Himmeleiden värkkäily tuntuu olevan edelleen ja enenevässä määrin muodissa, sillä marraskuun lopulla oli Sinellin keskusvarastolta kaikki mustat pidemmät pillit loppu. Onneksi Askarellissa niitä oli vielä useampi paketti jäljellä. Yksittäisten osien kokoamiseen käytin ohutta mustaa rautalankaa, koska tämä tuntui nopeammalta ja kestävämmältä työstää. Osat liitin toisiinsa mustalla helmilangalla, koska rautalangalla liittäessä osaset eivät heiluisi kauniisti himmelin liikkuessa.

Ei ole kuitenkaan minun juttuni tällaisten himmeleiden tekeminen, oli se sen verran raskas urakka. Hienoltahan lopputulos näytti, kun se roikkui olohuoneen kattolamppumme paikalla odottamassa hakijaansa. Ehkä aika kuultaa muistot ja teen vielä joskus meillekin oman.

himmeli_lahikuva

 

himmeli_alhaalta

Kultainen bomber-takki

kultainen_bomber-takki

Niin ne päivät ja viikot vain vierähtävät. On joulukuu ja tasan kaksi viikkoa jouluaattoon. Moni käsityöbloggaaja julkaisee tällä hetkellä toinen toistaan suloisempia joulukalenteri-ideoita: virkattuja enkeleitä, tuoksuvia kynttilöitä ja huovutettuja tossuja. Nostan hattua kekseliäisyydelle ja viitseliäisyydelle, sillä minusta ei olisi päivittäiseen postaustahtiin, vaikkakin julkaisut voikin ajastaa ja kehitettävänä on vain 24 jouluista ideaa.

Omat iltani on viime viikkoina vieneet joululahjojen valmistaminen. Niistä ei sen enempää, sillä tiedän monen lahjani saajan lukevan blogiani. Kerrotaan sitten myöhemmin lisää. Kaiken joulufiilistelyn keskellä on täysin jäänyt kertomatta svengaavasta takista, jonka ompelin työpaikkani pikkujouluihin.

Pikkujoulujemme teemana oli Las Vegas, joka kaikessa yltäkylläisyydessään voi tarkoittaa pukeutumisessa mitä vain. Omiin mielikuviini nousi ajatus liiallisuuksiin menevästä kultaisesta asusta, suurista kultaisista koruista ja kultaisesta laukusta. Kultaista vyölaukkua ei lopulta löytynyt, mutta tästä takista tuli juhlien valopilkku. Se ei jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Kun kohtasin Eurokankaassa tämän tikkikankaan ensimmäistä kertaa pohdin, mihin ikinä kukaan tätä käyttää. Samassa keksin, että minähän sitä käytän! Kaavana on tuttu pusakkakaava, jota olen käyttänyt aiemminkin kukkatakissa ja basic bomberissa.

Pikkujoulujen stailaus oli hieman näitä kuvia rajumpi, joten pakko oli laittaa yksi selfie julkaisun loppuun pikkujoulujen tiimelyksestä.

Kivoja pikkujouluja ja jouluvalmisteluita kaikille!

kultainen_bomber

 

kult_bomber

 

 

pikkujoulut2016