Käsityömessujen kuninkaallinen – Suomen Kädentaidot 2017

 

Palataan vielä reilun viikkon taakse Tampereelle Suomen Kädentaidot -messuille. Huikea viikonloppu! Messut inspiroivat minut niin kovaan flow-tilaan, että jopa tämä postaus sai odottaa pakonomaisen punomisen tieltä. Aivan postauksen lopusta löydät kuvan siitä, mikä on valvottanut minua viime päivät pitkälle yöhön.

*postaus kirjoitettu ilmaista messuvierailua vastaan

Suomen Kädentaidot keräsi viikko takaperin Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen lähes 50 000 messukävijää ja 750 näytteilleasettajaa. Viime vuodesta 5 000 kävijällä kasvanut ihmisjoukko tuntui ja näkyi messuhallien lisäksi esimerkiksi liikenneruuhkina. Euroopan suurimmat käsityömessut ihastuttavat, mutta tällä kertaa myös vihastuttivat malttamattomia. Itse jumiuduin lauantaina pahimmassa ruuhkassa A-hallin oville syntyneeseen ihmismassaan, joka saatiin purettua vasta kun osa joukosta ohjattiin huoltokäytävään. Tampereen Messut lupaavatkin ensi vuodelle muutoksia järjestelyihin.

Itse en kuitenkaan kuulunut niihin malttamattomiin. Kädentaidot-messut ovat kerta toisensa jälkeen yksi vuoteni kohokohtia ja lähden sinne aina odottavin ja maltillisin mielin. Tällä kertaa suuntasin messuilemaan kahtena päivänä, joten kun esimerkiksi Jujunan kojulle ei mahtunut lauantaina, suuntasin sinne sunnuntaina. Huono puoli oli se, että myös rahaa kului kahden ostospäivän edestä 😀

Vaikkei messujen sisältö ole ainakaan omaan silmään muuttunut vuosiin, jaksaa tarjonta aina yllättää jollain tavalla positiivisesti. Ensivaikutelman jälkeen olin huolissani, että paikalla olisi pääasiassa valmiita käsitöitä tarjoavia myyjiä. Itse kun olen pääasiassa kiinnostunut käsityötarvikkeista. Muutaman rivivälin käveltyäni sain onneksi todeta huoleni turhaksi. Lähes viisi tuntia kului lauantaina kuin siivillä tungoksesta huolimatta. Tällaisiin tuotteisiin törmäsin useammallakin myyntitiskillä:

  • Tonttuovet (tämän joulun megahitti)
  • Grosso-langat jättipeittojen tekoon
  • Kangaskassit symppiskuvilla ja -teksteillä käsitöihin liittyen
  • Kirjonta erilaisilla materiaaleilla ja pohjilla (Taito-lehti  muuten valitsi kirjonnan ensi vuoden käsityötekniikaksi)
  • Luonnonvärjätyt langat
  • Turkistupsut (keinonahkaiset sekä aidot)
  • Nahkatuotteet (mm. lampaantaljat)

Ideoilla ihastutti erityisesti Taitokatu, jolla Taito Shopit eri puolilta Suomea esittelivät töitään ja tekniikoitaan. Kerrankin maltoin istua alas ja askartelin Taito-lehden pisteellä muutaman kirjotun kortin. Näitä pohjia ostin myös kotiin ystävänpäivää odottamaan (postaus luvassa!). Kirjonta sopii mielestäni ihanasti postikortteihin! Tein muutama vuosi sitten joulukortit ristipistoin ja tämä on ollut ehkä kivoin joulukorttimallini ikinä!

Ylä-Savon Taito Shop oli valmistanut aivan mahtavan Ilotulitus-maton trikookuteen pätkistä. Ihastuin tähän työhön saman tien ja ostin muovisen ruudukkopohjan sekä sen reunoihin ommeltavan nauhan mukaani. Koska leikkasimme mieheni kanssa trikookuteesta jo samana iltana valtavan määrän pätkiä mattoa varten, päätin sunnuntaina ostaa vielä toisenkin pohjan mukaani. Niissä riittää työstämistä varmaan koko ensi vuodeksi. Tsekkaa tämän postauksen viimeinen kuva ja näet alun ensimmäisestä matosta!

Ostoskassiini tarttui mukaan myös Novitan seiskaveikkaa, Jujunan kaavoja ja neppareita, trikookudetta, metalliset kranssipohjat sekä aivan mahtavia pakettikortteja. Niiden taiteilijoina ovat Ninnimoi Design sekä Miila Westin. Kangasta ei tarttunut mukaani tänäkään vuonna, sillä vanhatkaan eivät tunnu mahtuvan kaappeihin.

Mikä jäi harmittamaan? Novitalla ilmaisjaossa olleet sukkulehdet loppuivat jo perjantaina ja jäin siksi ilman. Olen perinteisesti ostanut messuilta myös vinonauhaa suuressa rullassa, mutta tänä vuonna myyjällä ei ollut näitä tarjolla (tai ehkä nekin olivat ehtineet jo loppua?). Suuressa määrin messuilu jätti vain hyviä fiiliksiä <3.

Ensi vuonna messuillaan 16.-18.11.2018.

P.S. Aamulehti haastatteli minua kässämessujen alla tämän vuoden käsityötrendeistä. Ihan kaikesta juttuun lopulta päätyneestä en ole samaa mieltä. Entä sinä? Lue artikkeli täältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vuoden kohokohta: Suomen Kädentaidot

nuppu_design

No huh huh! Vuoden tärkein ja odotetuin viikonloppu takana, ainakin siis minulla. Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen (tuttavallisemmin Pirkkahalliin) kerääntyi viikonlopun aikana lähes 45 000 ihmistä Euroopan suurimpaan käsityöalan messutapahtumaan, Suomen Kädentaitoihin. Minä vierailin siellä lauantaina yhdessä äitini kanssa, niin kuin on ollut perinteenä jo lähes 10 vuoden ajan.

Tänä vuonna hain itselleni blogistipassin, jolla pääsin maksutta nauttimaan messutunnelmasta. Hieno etuoikeus! Tuolla lipun hinnallahan sain itselleni jo vaikka mitä tavaraa  😀 Messuperinteet ovat meillä äidin kanssa niin vahvat, että hallit on kierrettävä joka ikinen kerta samassa järjestyksessä, eväänä oltava samat ruuat ja ne on syötävä samassa kohdassa C-hallin katsomossa. Näistä ei luovuta toivottavasti koskaan.

Ystäväni vieraili messuilla jo perjantaina ja nimesi himmelit tämän vuoden jutuksi. Perjantai-iltana mietin jo hieman kauhuissani, että taasko kirjoitan himmeleistä. Muistelen kirjoittaneeni niistä jo ainakin 2015 ja 2014. Päätin siis jo hieman etukäteen, että kiinnitän tietoisesti huomioni tänä vuonna johonkin muuhun. Mutta olivathan ne hienoja, erityisesti nämä Ylen sivuillekin päässeet valohimmelit.

Vaikka messuilla tulee useasti käytyä niillä perinteisillä tiskeillä, niin suola löytyy uusista jutuista. Mieltäni piristivät eristyisesti Taikaviitan huopakruunut, Hiekkakakun kierrätetystä paperimassasta valmistetut korvapuustikorut (teki mieli puraista!), Taikatukka Metsämielen norppafiguurit, Saara Ruskolan pullokorkeista taotut korvikset sekö Butoni Designin korut. Näistä ainoastaan viimeiset lähtivät mukaani, muut herättivät helliä tunteita ja lompakon puristamista rystyset valkoisina.

huopakruunut

 

korvapuustikorut

 

keraamiset_norpat

 

butonidesign_korvikset

Ihania kankaita löytyi niin Verson Puodin, Metsolan, Paapiin kuin monen muunkin pöydältä, mutta tänä vuonna sain hillittyä itseni. En ostanut nimittäin lainkaan kangasta tai lankaa! Ostoskassiin päätyi Butoni Designin korvisten lisäksi askartelupillejä himmeleihin, Helmi Sirolan joulukortteja, vinonauhaa, helmiä, Teippitarhan teippejä sekä R/H Studion mekko pikkujouluihin. Mekkoon meni suurin osa rahoista, mutta muuten osasin olla yllättävänkin maltillinen.

Huoh, jälleen vuoden odotus! Odotusta helpottamaan ajattelin harkita Tukholman alkuvuoden (17.-19.2.) käsityömessuille osallistumista. Josko merisää olisi silloin suosiollisempi kuin pari vuotta sitten syksyllä.

messuostokset

 

blogisti_kyltti

 

messuhalli

Suomen Kädentaidot 2015 – himmeleistä sekaisin

Fabriholic

Käsityömielessä vuoden kohokohta on taas takana ja seuraavaa saa odottaa 12 kuukautta. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa vuosittain järjestettävät Suomen Kädentaito -messut ovat ehdottomasti Suomen paras käsityötapahtuma, onhan se yksi Euroopan suurimpia. Tänä vuonna kävijöitä oli 44 000!

Jälleen kerran, perinteitä kunnioittaen, vietin päivän messuilla äitini kanssa. Tällä kertaa ehdimme paikalle vasta sunnuntaina, mutta mitään en kokenut menettäväni. Ja jos menetin, en tiedä mitä se oli! Oletan, että sunnuntaina sain kävellä hieman väljempiä messukäytäviä pitkin ja se on aina helpotus. Lisäksi monet myyjät olivat laittaneet tuotteilleen jo tarjoushintoja, joten lompakkokin kiitti.

Messuostokset

Ennakkoon odotin eniten Indie Fabricsin myyntipistettä, johon tiesin myös kuluttavani suurimman osan rahoistani. Ne kankaat ovat vain niin ihania! Mukaan tarttuikin perusharmaata collegea, persikan väristä resoria sekä pinkkiä Paapiin Kolmiot-luomujoustocollegea, jota kaapista löytyy ennakkoon harmaana ja mintunvihreänä. Mikä mahtava college ja kuosi! Myyntipisteeltä tarttui mukaan myös muutama Paapiin joulukortti siltä varalta, etten ehdi askarrella kortteja tarpeeksi.

Paapii_kankaat

Toinen mainitsemisen arvoinen löytö olivat Helmi Sirolan tuotteet. Mukaan tarttui muutama kortti tältä taitavalta kuvittajalta (oikea nimi Minna Ainoa), mutta näin jälkeen päin olen harmitellut, etten ostanut hänen upeita kirjailupohjiaan mukaani. Onneksi on olemassa verkkokauppa! Nämä tuotteet nimesin myös Instagramissa messujen ykköslöydökseni!

Helmi_Sirola_tuotteet

Myös minä tein vihdoin tuttavuutta Broo Åsan tuotteiden kanssa. Näistä nauhapirtoista ja ristipistokekseistä on puhuttu jo pari vuotta, mutta jotenkin en ollut tutustunut niihin aiemmin. Åsa oli tarttunut messuilla myös hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, Pariisin terroristi-iskuihin ja tehnyt aiheeseen viittaavan ristipistotyön keksipohjaan.

Broo_Asa_tuotteet

PrayforParis_craft

Innostuin tänäkin vuonna himmeleistä, joita oli monen näköisenä tarjolla messuilla. Mukaani tarttui 800 mustan pillin paketti, josta on hyvä lähteä askartelemaan. Viime vuodelta on vielä jäljellä läpinäkyviä lasisia putkia. Seuraavassa postauksessa luvassa tietoa siitä, mihin mustat pillit päätyivät.

Pillihimmelit

Pillihimmelit, Taito Etelä-Pohjanmaa

 

Lasihimmelit

Lasihimmelit, Raahen Taitopaja

 

Paperihimmeli

Paperihimmeli, Taito Pirkanmaa

 

Kuvat otettu näytteilleasettajien luvalla.

Ostoksia, ostoksia

Kasityomessuostokset2014

Kasityomessut2014_kankaat

kasityomessut2014_napit

kasityomessut2014_tupsu

Kasityomessut2014_heijastimet

Kasityomessut2014_taulu

Viime viikonloppuna tarttui Suomen Kädentaidot -messuilta matkaan vaikka ja mitä. Kulutin messuilla nelisen tuntia, mutta jälkikäteen jäin harmittelemaan, etten hankkinut kolmen päivän messuranneketta. No mutta, luultavasti lompakko kiittää tästä päätöksestä.

Tässä kuvia messuostoksistani. Suurimpaan osaan näistä liittyy jo jotain konkreettista toteutusideaa. Taulun vein töihin ärsyttämään hyvässä hengessä kollegoitani. Kankaat odottavat esipesua ja kaikki muut tavarat lojuvat keittiön pöydällä odottamassa viikonloppua.

Eli viikonloppuun!

Suomen Kädentaidot vakuuttavat

Jälleen on koettu yksi vuoden kohokohdistani, eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyt Suomen Kädentaidot -käsityömessut. Voi kuinka odotankaan tätä tapahtumaa aina joka vuosi! Tänä vuonna messuille meno tuntui erityisen makealta, sillä olin voittanut pääsylipun Facebookin Käsityöblogit -ryhmän arvonnassa. Kerrankin minullakin kävi arpaonni!

Käsityömessureissuun liittyy minulla monia perinteitä: menen aina messuille äitini kanssa, mieluiten jo ensimmäisenä messupäivänä eli perjantaina ja aina on matkaeväänä Frezza Moccaa. Kierrämme messuständit aina samassa järjestyksessä aloittaen A-hallin perältä. Perinteitä kunniottavat myös monet myyjät, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tasan samoilla myyntipaikoilla.

Kadentaidot2014

C-hallin lehteireillä kahvitauolla.

En juuri katsele messuilla valmiita käsitöitä, vaan enemmänkin tarvikkeita omiin töihini. Toki inspiraatiota haetaan muiden valmistamista tuotteista. Tänä vuonna keskistyin lähinnä uusiin materiaaleihin ja jätin langat ja korutarvikkeet vähemmälle huomiolle.

Tänä vuonna innostuin messuilla muun muassa himmeleistä, jotka ovat muutamien hiljaisten vuosien jälkeen tulleet taas muotiin. Tulette varmasti näkemään niitä blogissani vielä ennen joulua. Nämä himmelikuvat ovat Raahen Taitopajan myyntipisteeltä A-hallista.

Himmelit

Himmelit2

Himmelitarvikkeet

Etukäteen olin ajatellut ostavani matonkudetta messuilta, mutta tällä kertaa nämä painavammat ostokset saivat jäädä tekemättä. Matkaan tosin lähti Lankavan alekoodi, jolla saisi vielä viikon verran ostokset verkkokaupasta messuhintaan ja ilman toimituskuluja. Lankavan myyntipisteellä oli hauskoja virkkausideoita mm. yrttiketjuun ja Leo-tyynyyn (linkeistä ohjeisiin).

Lankava_yrittiketju

Leo-tyyny

C-hallissa näytteillä olleet Novitan, Pirkan ja Fazerin yhteisen Karkkineule -kisan kilpailutekeleet vakuuttivat! Ihmiset ovat todella nähneet vaivaa! Makeita juttuja 😉 Kilpailun voittaja julkaistaan keväällä 2015 Pirkka.fi:ssä ja Novita.fi:ssä.

karkkineule_kisa

karkkineule_kisa2

karkkineule_kisa3

Niin mukavan perinteistä kuin onkaan palata vuosi toisensa jälkeen vanhojen tuttujen myyntiständien luokse, on aina mukavaa tehdä myös uusia tuttavuuksia. Piristävää uutta ideaa löytyi kierrätysmateriaaleista koruja tekevältä Hienostellalta. Hienostellan Ketjureaktio -malliston korut koostuvat vanhojen polkupyörien osista. Myös korujen pakkauspussit ovat kierrätysmateriaaleista, nimittäin vanhoista Tampereen ja Helsingin pyöräilykartoista, taiteltuja.

ketjureaktio_korut

ketjureaktio_tuikut

Inspiroivimmat ja houkutelevimmat kankaat löytyivät jälleen INDIE fabrics – Finlandin myyntipisteeltä (niin kuin Tukholman Syfestivaleillakin). Tällä ständillä olisin voinut valehtelematta kuluttaa omaisuuden (jälleen).

Indiefabrics_kankaat

kapynen_kankaat

Harmikseni en löytänyt messuilta Tukholman käsityömessuilla ihastumiini nahkarannekoruihin tarvikkeita (nahkanyörejä/-nauhoja ja lukkoja). Korutarviketarjonta oli oikeastaan aika samanlaista kuin viime vuonna ja jo monena edellisenäkin vuonna. Aloinkin pohtia, että miksei näillä Euroopan suurimmilla käsityömessuilla ole paikalla ulkomaisia myyjiä? Luulisi yleisömäärän houkuttelevan. Olihan Tukholman käsityömessuillakin suomalaisia myyjiä. Pohdin tätä ääneen myös INDIE fabrics – Finlandin myyntipisteellä ja siellä tytöt olivat sitä mieltä, että tapahtuman nimi, SUOMEN Kädentaidot, voisi olla yksi syy. Toinen syy on ilmeisesti se, että messuilla myytävien valmiiden tuotteiden tulee olla kotimaisia. Mutta tarvikkeita tulee varmasti ulkomailtakin.

Niin mahtavat ja inspiroivat kun Suomen Kädentaidot -messut aina ovatkin, niin olisiko kehityskohteena kansainvälistyminen? Tuen mielelläni suomalaisuutta ja varsinkin nuoria suomalaisia suunnittelijoita, mutta koska monen tarvikemyyjän tuotteet tulevat muutenkin ulkomailta, niin miksei mukaan voisi houkutella myös ulkomaalaisia näytteilleasettajia?

Tähän messupostaukseen voisi helposti käyttää vaikka kuinka paljon blogitilaa! Ostoksistani kuitenkin lisää vasta seuraavassa postauksessa. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Tukholman käsityömessuilla

Syfestivalen_kylttiSuomen Kädentaidot -messut ovat minulle yksi vuoden kohokohtia. Useasti olen kuitenkin haaveillut, että pääsisin tutustumaan myös jonkun toisen maan käsityömessuihin ja näkemään eroavatko ne kovasti suomalaisesta käsityökulttuurista. Tänä vuonna sain aikaiseksi varattua hyvissä ajoin matkan Tukholman käsityömessuille, Syfestivaleille, Pohjolan matkojen kautta. Kyseessä oli pakettimatka, jossa reissattiin kaksi yötä Viking Linen Gabriella -ristelyaluksella ja Tukholman päässä odotti bussikuljetus niin laivaterminaalin kuin messukeskuksenkin edessä. Pakettiin kuului myös pääsylippu Syfestivalen -messuille jonottamatta sekä paikallisoppaan palvelut.

Älvsjön messukeskus sijaitsi vain noin 15 minuutin ajomatkan päässä Viking Linen terminaalista. Messuilla oli aikaa pyöriä kolme ja puoli tuntia, joka juuri ja juuri riitti rivakalla ostostahdilla messualueen kiertämiseen. Messualue oli huomattavasti pienempi kuin Suomen Kädentaidot -messuilla Pirkkahallissa, jossa on kaksi hallia esittelypöytiä. Kuitenkin osalla myyjistä kassajonot venyivät melko pitkiksi ja ostosten tekeminen vei siksi aikaa. Messuilla oli myös monenmoisia työpajoja, joista ehdimme matkaseurani kanssa osallistua yhteen.

Messualue oli jaettu järkevästi siten, että hallin vasemmassa osiossa oli ennen kaikkea kangasmyyjiä ja oikealla korunosien ja helmien myyjiä. Lankamyyjät oli siroteltu sinne tänne. Hallin keskellä oli iso käytävä, jossa oli pöytiä työpajoja varten.

Syfestivalen

Syfestivalen2

Syfestivalen_lankoja

Meidän messukäynti alkoi Pagonin työpajalla, jossa työstettiin nimikoituja korunosia. Olen ihastellut tätä tekniikkaa useamman kerran jo aiemmin esimerkiksi vanhoista lusikoista tehdyissä magneeteissa tai kukkaruukkukylteissä. Noin neljä euroa maksaneessa työpajassa harjoiteltiin ensin metallilaatalle ja sen jälkeen työstettiin kaksi korunosaa. Mukavaa oli, mutta täytyyhän tuota tekniikkaa vielä harjoitella.

Syfestivalen_tyopajassa

Syfestivalen_tyopajassa2

Syfestivalen_tyopajassa3

metallitekstiharjoitus

tekstikorunosat

Tällä messureissulla erityisen hyvin jäivät mieleen erilaisista nahkanyöreistä ja -nauhoista tehdyt rannekorut (katso esimerkkejä täältä). Tarvikkeita näihin oli myynnissä useammallakin tiskillä. Pagonin pisteellä tuli pyörittyä useampaakin otteeseen ja sieltä ostin tarvikkeita viiteen rannekoruun. Sormet oikein jo syyhyävät, että pääsen niiden kimppuun!

rannekorutarvikkeet

Kuvioiduista kuminauhoista aion tehdä sporttipantoja jumppatunneilla ja kuntosalilla pidettäväksi.

kuvioitu_kuminauha

Löysin messumyyjien joukosta kaksi suomalaista pöytää. Toinen oli kauhavalainen Lankava Oy ja toinen Indie Fabrics – Finland, johon oli koottu neljän pienen suomalaisen kangasvalmistajan pöydät: Paapii, Käpynen, Ikasyr sekä Neenuska. Voi kuinka ihania kankaita! Mukaani lähti tältä tiskiltä kolme Paapiin puunappia sekä Käpysen Neiti hirsi -jerseya. Nämä naiset tulevat onneksi myös Pirkkahalliin marraskuussa, joten voin laajentaa kangasvarastoani silloinkin.

Kapynen_syfestivalen

trikookangas_ja_napit

puunapit

Ostokset eivät olleet suuret (olin etukäteen päättänyt etten osta lankoja ainakaan), mutta matka oli inspiroiva ja ihmeellinen! Kiitos mukavasta matkaseurasta Aulille!

Tukholman käsityömessut järjestetään seuraavan kerran jo 13.-15.2.2015 ja kova olisi halu osallistua myös silloin. Tältä reissulta hieman paha maku suuhun jäi myrskyisistä laivamatkoista, joiden vuoksi yöunet jäivät melko vähäisiksi. En sitten tiedä olisiko helmikuussa hieman rauhallisempi merisää.

 

Polttaritunnelmissa

Voi kuinka aika rientääkään! Vaikka saimmekin nauttia lämpimistä keleistä ja kesäisestä tunnelmasta kovin pitkään tänä vuonna, on nyt jo lokakuu, täysi syksy ja pimeät illat. Syksy on aina tavallaan myös uusi alku, ehkä se liittyy koulutustaustaani ja elokuussa alkaviin koulujen lukuvuosiin, niin myös tällä kertaa. Aloitin syyskuussa viestinnän opinnot avoimessa yliopistossa. Lisäksi olen pyrkinyt herättämään eloon entistä aktiivista liikkujaminääni. Töiden, opintojen ja liikunnan jälkeen käsitöille jää harmittavan vähän aikaa. Matkakudin kulkee silti aina mukana ja ikuisuusprojektiksi osoittautunut villatakki valmistuu pikkuhiljaa.

Tämän myötä myös postaaminen tänne blogiin on jäänyt hieman jälkeen. Valmistunut on toki vaikka mitä, mutta valokuvaaminen on jäänyt kireessä. Kannattaa seurata Instagram-tiliäni, jos haluaa päästä vilkuilemaan hieman ajantasaisemmin töherryksiäni.

Tässä kuitenkin muistoja viime kesältä! Rakas ystäväpariskunta meni naimisiin elokuussa ja minulla oli kunnia toimia kaasona. Yksi kiinnostavimmista kaason tehtävistä oli tietysti polttareiden järjestäminen.

Polttareita varten pääsin askartelemaan. Jo pari kuukautta ennen H-hetkeä näpertelin pieniä kortteja, joihin dymoilin mietteitä rakkaudesta ja ystävyydestä. Posteljooni toi näitä kortteja tulevalle morsiammelle tasaisin väliajoin ennen polttariviikonloppua. Jokaisessa kuoressa oli myös palapelin palasia. Viimeisen kuoren ja palaset polttarisankari sai esimieheltään juuri ennen kuin yllätimme hänet kesken työpäivän.

Vihjekortit

Vihjekortit2

 

Vihjekortit3

palapeli

Askartelin etukäteen myös viikonlopun väreihin sopivan viirinarun, joka nostettiin koristamaan hotellihuoneemme kattoa.

Viirinaru3

Viirinaru4

Viirinaru1

 

Eräs toinen polttariryhmästämme askarteli vihjekortteja, joiden avulla polttarisankari sai viikonlopun aikana arvailla mitä on ohjelmassa seuraavaksi.

Vihjekortit4

Vihjekuori

Näissä polttareissa ei nöyryytetty ketään, kaikista vähiten juhlien sankaria. Ei pukeuduttu hassusti, vaan tyylillä, sillä sipsutimme pikkumustat päällä heti lauantaiaamusta alkaen. Polttarisankarin tunnisti rintakorusta, jonka olin hänelle askarrellut.

Polttari_rintakoru

Polttari_rintakoru2Koko viikonlopun kestäneessä juhlinnassa ohjelmassa oli mm. kiipeilyä, kylpylärentoutumista, suklaabrunssi, tankotanssia, purjehdusta ja morsiussauna. Ja voi pojat kuinka hauskaa meillä olikaan!

First_drink

suklaabrunssi