Mystical Flowers -paita ja matkavinkit Lissaboniin

Tänä kesänä aion ommella! Se oli suuri julistukseni kesän alussa, kun loma vasta häämötti. Aion nyt leikata ne ihanimmat ja pitkään kaapissa hillotut kankaat, ajattelin. Pikaisena loman alun ompeluksena syntyikin peruspaita Vimman Mystical Flowers -kankaasta, kun tarvitsin pitkähihaista mukaan lomamatkalle. Vietimme nimittäin viime viikon kesäisessä Lissabonissa mieheni kanssa. Rakastuin täysin kaupungin vanhoihin taloihin, joiden seiniä koristivat värikkäät vanhat kaakelilaatat, sekä portugalilaisiin kermaleivoksiin, pastel de natoihin, joita söimme vähintään kaksi päivässä. Kirjasin postaukseen mukaan muutaman matkavinkin. Ja tuo paita, sitä tarvittiin Sintran tuulisilla kukkuloilla.

Kesälomani on nyt puolessa välissä. Sitä tekee etukäteen aina niin suuria suunnitelmia siitä, mitä kaikkea lomalla pitäisi saada aikaan. Vaikka oikeasti kaikista palauttavinta olisi kai se tekemättömyys, tai ainakin se, ettei suunnittele lomapäiviään etukäteen liian täyteen. Mutta kun kerrankin on aikaa, niin onhan sitä ainakin ommeltava. Ja pestävä matot, pakastettava mansikat ja niin edelleen.

Minun lomaani kuuluu poikkeuksetta aina myös ulkomailla reissaaminen. Kotona lomaillessa täytän päivät kotitöillä ja murehtimalla tulevaisuutta, joten pakenen elämän realiteetteja ulkomaille. Tänä kesänä matkakohteeksi valikoi viime hetkillä Portugali ja Lissabon. Maa oli minulle uusi ja tuntematon, ja siksi myös niin kiehtova. Alta löydät matkavinkkejä Lissaboniin ja sen lähialueille ensikertalaisen näkökulmasta. Mukana myös muutama käsityöfanaatikon kauppavinkki.

Ensin kuitenkin muutama sana siitä paidasta. Olen kovana Vimma-fanina hamstrannut kaapit, ja myös lattiat, täyteen heidän kankaitaan, joita en uskalla oikein koskaan leikata. Kun kangas on hieman kalliimpaa ja sen hankkimiseen on nähnyt melkoisen vaivan (esimerkiksi jonottanut tunnin muuttomyynnin ovien aukeamista ja sen jälkeen 30 minuuttia kassajonossa), on kynnys kankaan leikkaamiselle korkea. Viime kesänä ompelin lomamatkalle mukaan shortsit ja pari vuotta sitten trikoomekon Soso-kuosista, mutta kankaita riittäisi vielä vaikka mihin.

Lissaboniin lähtiessäni tajusin, että varastoistani puuttuu kesäinen pitkähihainen, jonka ehdottomasti tarvitsin mukaan matkaan. Kaivoin jälleen esiin Puuhakaspajan Noora-kaavan sekä jännittyneenä Vimman ihanaisen Mystical Flowers -jerseyn. Koska kaava on melko kireän trikoopaidan peruskaava, muokkasin sitä hieman leveämmäksi erityisesti kyljistä. Lisäsin lisäksi resorit hihoihin, helmaan ja pääntielle. 70 cm kangaspala ei kuitenkaan millään asetteluilla riittänyt kokonaiseen paitaan. Niinpä tein hihoihin viistoon kulkevat leikkaukset kyynärpään alapuolelle sekä hieman tavallista pidemmät resorit.

Näillä melko huomaamattomilla muutoksilla paidasta tuli oikein käyttökelpoinen ja juuri sopiva lämpimiin, mutta tuulisiin kesäpäiviin. Tosin muutaman testailun jälkeen jäin vielä miettimään, josko lisäisin pienet rintamuotolaskokset.

 

Sitten niihin matkavinkkeihin. Ensinnäkin Lissabonin lentokenttä sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. En ole varmaan missään muussa suurkaupungissa matkannut taksilla vartissa keskustahotellista lentokentälle! Mikäli lentoajat eivät ole keskellä yötä, suosittelen kuitenkin metron käyttämistä. Metrolla nimittäin matkaa 1,45 euron hintaan reilussa puolessa tunnissa suoraan kentältä keskustan eri kaupunginosiin.

Me varasimme hotellin vanhasta kaupungista. Behotelisboa oli oikein mukava kokemus: huone oli siisti ja ilmastointi toimi, meille tarjottiin portviiniä niin tullessa kuin lähtiessäkin ja sijainti oli hyvä lähellä metroa (joskin turistialueella). Kadulla olevista ravintoloista kantautui melua puoleen yöhön asti, jolloin katu hiljeni. Baarit ja yökerhot ovat keskittyneet Bairro Altoon, jossa ihmisiä ja ääniä on varmasti läpi yön. Hotelliltamme oli kävelymatka niin rannalle, juna-asemille kuin kivoihin ravintoloihinkin, joten käytimme metroa lopulta vain kaksi kertaa.

Lissabonissa hintataso tuntuu olevan hieman alhaisempi kuin monessa muussa eurooppalaisessa kaupungissa. Meille se näyttäytyi erityisesti ruuan ja juomien hinnoissa, oli kyse sitten täyteen buukatusta illallisravintolasta tai oluesta MM-futiksen kisakatsomossa merenrannalla.

Muutama tarkempi vinkki tulee tässä:

  • Ruokasuosituksia: Time Out -ruokamarket (useita ravintoloita), Taberna Moderna -ravintola (pöytävaraus illalla suositeltavaa), parhaat pastel de nata -leivokset söimme Fabrica da Nata -myymälässä (Rua Augusta 275) ja parhaat ginjinhat joimme Ginjinha Sem Rivalissa (Rua Portas de Santo Antão 7).
  • Suosittelen lähtemään myös päiväretkille Lissabonin ytimen ulkopuolelle. 35-45 minuutin junamatkojen päässä ovat rantakaupunki Cascais sekä UNESCOn maailmanperintökohde Sintra. Menopaluu maksaa junalla molempiin 4,50 euroa.
  • Cascaisiin lähtee juna Cais do Sodrén asemalta. Mikäli mielit reissullasi rannalle ja mereen, kannattaa suunnata tänne (tai jollekin junamatkan väliasemista). Merenelävistä pitävälle suosittelen lämpimästi Marisco na Pranca -ravintolaa Vila Cascais Marketin yhteydessä.
  • Sintraan lähtee junia Rossion juna-asemalta noin 40 minuutin välein. Tälle reissulle kannattaa varautua kunnon jalkinein, sillä kävelyä on tiedossa! Sintrassa pääsee tutustumaan vanhoihin linnoihin ja huimiin näköaloihin. Linnat sijaitsevat kukkuloilla, joille on mahdollista joko kävellä tai mennä bussilla/taksilla/autolla (parkkitilaa on vähän). Me reippaina käveltiin, eikä tuntunut liian pahalta. En tosin lähtisi kipuamaan 30 asteen helteessä. Meidän kohteinamme olivat Castelo dos Mouros ja Palácio da Pena. Jälkimmäiseen ostimme lipun vain puutarhaan, joka tuntui minusta oikein riittävältä, sillä osaan linnasta pääsi tutustumaan sen kanssa. Jälkikäteen jäin vielä harmittelemaan, ettemme suunnanneet Quinta da Regaleiraan.

 

 

 

 

 

Lopuksi vielä muutama käsityökauppa. Portugalista tulee suuret määrät eurooppalaisista kankaista, joten oli odotettavissa, että törmään kangaskauppoihin myös reissullamme. Aivan hotellimme läheisyydestä bongasin useammankin liikkeen, ilman suurempia etsintöjä. Kylläpä harmitti, että olin liikkeellä vain käsimatkatavaroilla!

Kangaskauppa Feira dos Tecidos (Rua Aurea ja Rossio-aukion eteläkulmassa) oli täynnä alelaareja, joista kukalliset viskoosit ja puuvillasatiinit suorastaan huusivat minulle. Kahdessa kerroksessa olevassa kaupassa oli yllätyksekseni enemmän miesmyyjiä kuin naisia, poikkeuksellinen näkymä Suomeen verrattuna. Yläkerran sisustuskankaista löytyi myös ihania kuoseja, niin hillytymipiä geometriasia kuvioita kuin esimerkiksi kaupunkinäkymiäkin.

Useampi pikkuputiikki löytyi myös Rua da Conceicãolta. Oli nappi- ja nauhakauppaa, lankakauppaa sekä kangaskauppaa, jossa miesmyyjä puku päällä myi lähinnä juhlapukukankaita. Sinne en uskaltanut mennä edes sisälle!

Tältä reissulta ei kuitenkaan lähtenyt mukaan käsityötarvikkeita. Sen sijaan mukaan lähti monta ajatusta ja inspiraatiota! Tiesitkö muuten, että Portugali on maailman merkittävin korkin valmistaja? Tämä näkyi myös selkeästi erilaisina korkkikankaasta valmistettuina tuotteina. Variaatioita oli enemmän kuin Suomessa. Ehkäpä itsekin lähden nyt testaamaan.

Ihanaa kesää ja lomaa!

 

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s