FIMO-kokeiluja ja helmikaulakoruja

Olen FIMO-keltanokka. Tai ainakin olen ollut tähän asti. Kun herkullisen värisiä helmiä ei löytynyt valmiiksi kaupoista, piti niitä tehdä itse. Olin pari viikkoa sitten työmatkalla Joensuussa ja siellä askartelupuodissa poiketessani mukaani tarttui pari pakettia FIMO-massaa. Kotona Helsingissä sitä on tullut ostettua Sinellistä useampi paketti lisää.

Tein FIMO-helmistä yksinkertaiset kaulakorut ystävilleni ystävänpäivämuistamiseksi. Sittemmin koruja on tullut värkättyä lisää ja lisää, kun herkullisia väriyhdistelmiä on niin monenlaisia. FIMO-helmien kaveriksi mukaan olen laittanut puisia ja keraamisia helmiä.

Menen huomenna sunnuntaina Kattilahallin kirppikselle myymään turhia tavaroitani pois. Tein koruja myös sinne myyntiin, joten nyt mitataan niiden todellinen vetovoima. Tulkaahan kaikki pääkaupunkiseudulla pyörivät ostoksille!

Nahkaiset rannekorut

Viime postauksessani kirjoittelin reissustani Tukholman Syfestivaleille. Sieltä tarttui mukaan sitä sun tätä, mutta ensimmäisenä mukaan lähteneistä materiaaleistä lähdin työstämään nahkaisia rannekoruja. Messuilla näin upeita esimerkkejä erilaisista nahkanauhoista kootuista rannekoruista, joita on tänä vuonna näkynyt myös kaupoissa paljon.

Messureissullamme oli aikamoinen hoppu, kun alueella oli aikaa kierrellä vain kolmisen tuntia. Ensimmäinen tiski, jolle pysähdyin kunnolla, oli Pagonin korunosiin keskittynyt tiski. Kiireessä keräsin koriini korunosia ja nahkanauhoja. Kassalla vasta totesin ettei nahka olekaan niin edullista.

Noh, summa summarum, tällä viikolla valmistui kaksi rannekorua näistä nahkanauhoista. Kaikki tarvikkeet, myös pikaliiman, ostin Pagonin pisteeltä. Tein korut itselleni ja olen melko pieniranteinen, joten nauhaa riittää useampaankin koruun.

Mitäpä tuosta vaikka nahka olikin kallista. Onhan se hyvin laadukasta ja korut hienoja. Taidan tilailla lisääkin jossain vaiheessa. Näistä saa käteviä lahjaideoitakin 🙂

Purppurasydän-korvakorut

Edellisessä postauksessani esittelin maksimekon, joka oli kuvattu Jordanian lämmössä. Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata korvakoruni jo tuolloin, mutta tässä esittelen ne hieman tarkemmin.

Tein reissuun mekon kaveriksi violeteista Swarovski-kristalleista riippukorvakorut, jotka sontuivat mekon väreihin loistavasti. Korvakorukoukku hopeaa, ketju hopeoitu.

Hyvää vappua kaikille! Juhlikaahan maltillisesti! 🙂

Korupaja

Onni on ystävä, jolla on samat aatteet ja intohimot. Joka tykkää hipelöidä kauniita papereita eikä näe yhtään mitään väärää siinä, että tuhlaa loput tilillä olevat rahat helmikorutarvikkeisiin.

Pidimme eilen ystäväni kanssa korupajan hänen luonaan. Pitkästä aikaa kaivoin esiin korutarvikkeeni ja helmet, jotka pursuavat jo yli rasioiden ja pussien. Aina tulee vain ostettua lisää tarvikkeita, mutta hetkeen en ole tehnyt helmikoruja. Näiden korujen tarvikkeet ovat osin jo parikin vuotta vanhoja, esimerkiksi käsinmaalatut simpukat ostin kaksi vuotta sitten käsityömessuilta.

Olipa mukava korupaja ja ilta ystävän kanssa! Pian uudestaan 🙂

Yksinkertainen on kaunista – Puolimatkassa-koru

Viime viikkoina inspiroituminen käsitöiden tekemiseen on ollut kortilla. Keskeneräiset työt lojuvat pitkin asuntoa, eikä oikein yhteenkään niistä ole tehnyt mieli tarttua. Tällä viikolla tapasin pitkästä aikaa opiskelukaveriani, jonka myötä innostuin jälleen tarttumaan toimeen.

Sinellin alesta tarttui mukaan iso kasa korutarvikkeita. Yhtenä niistä pussillinen eri kokoisia värittömiä puuhelmiä, joiden kaveriksi valitsin mukaan kolme törppöä akryylimaalia. Suitsaitsukkelaan maalasin puuhelmet osittain tai kokonaan ja pujotin mustaan puuvillanyöriin.

Ajatus tästäkin korusta on hautunut jossain pään syövereissä jo tovin. Puolimatkassa-koru on yksinkertaisen kaunis, mutta vangitsee silti katseen.