Pörröä ja lämpöä – DIY chunky beanie

Olen joskus ennenkin todennut täällä blogissa, että herään toisinaan hieman myöhässä erilaisiin trendikkäisiin käsitöihin. Näin tälläkin kertaa. Samujin Chunky beanie on ollut muodissa jo parisen vuotta, mutta vasta kuukausi sitten lämpenin itse ajatukselle sellaisesta päässäni. Ohjeen löysin Novitalta ja langat lankakaupan tädin avulla Dropsilta.

Tällä viikolla pitäisi kevään alkaa, vihdoin. Tai siis yöpakkasten pitäisi väistyä ja lämpötilan pysyä läpi vuorokauden hiljalleen plussan puolella. Viime viikollakin sai jo nauttia ihanasta auringosta – voi sitä voimaa, jonka tunsin saavani valosta! Mutta mitä teenkään minä sillä hetkellä kun kevätaurinko alkaa lämmittää? Kudon itselleni villapipon!

Reilu kuukausi sitten tajusin, ettei minulla ole mustaa pipoa. Pakkohan musta on saada! Chunky beanie on ollut huippusuosittu pipomalli jo kaksi talvea, joten päätin kokeilla sellaisen tekoa tähän hätään. Ajattelin, että nopeastihan sitä nyt yhden pipon neuloo.

Netistä löytyy muutamakin erilainen ohje tämän löysän ”tattipipon” tekoon. Tässä käyttämäni ohjeen löysin selaillessani Novitan Talvi 2017-lehteä. Marssin ohjeen kanssa lähimpään lankakauppaan, jossa kaupantäti auttoi lankavalinnan kanssa. Minun toiveeni oli vain musta ja pörröinen. Langoiksi valikoituivat Dropsin Brushed Alpaca Silk ja Flora, joista jälkimmäinen tuo pipoon villan lämpöä, ensimmäinen pörröä. Molempia tarvittiin kaksi kerää.

Neulomisurakassa meni lopulta lähes kuukausi. Syytän ohutta lankaa. Hyvää kannatti kuitenkin odottaa, sillä olen erinomaisen tyytyväinen lopputulokseen. Nähtäväksi jää, menettääkö tämä pipo muotonsa yhtä nopeasti kuin alkuperäiset Samujin pipot ovat käyttäjien kommenttien perusteella tehneet. Niin tai näin, toivon tämän pipomuodin jatkuvan ainakin yhden talven verran lisää.

Aurinkoa huhtikuuhun!

 

 

 

Mainokset

Neljä villasukkamallia: Villasukat koko perheelle

Sukkien neulominen on vaan niin kivaa. Koko viime syksyn ja tämän talven on tehnyt mieli neuloa sukkia, pelkkiä sukkiä. Syksyllä sukkia päätyi myös lahjoitukseen. Aloin jo hyvissä ajoin lokakuun lopulla neulomaan sukkia myös pukinkonttiin. Suunnitelmissa oli lahjoa sukilla koko miehen perhe, mutta aivan en ehtinyt suunnitelmissani maaliin asti. Onneksi lahjoja voi antaa joulun jälkeenkin.

Tässä tämän joulun neljä erilaista villasukkamalliani:

1. Ensimmäiset lahjasukista lähtivät syntymään, kun lainasin syksyllä sienimetsään Jaanan saappaita. Silloin pääsin vakoilemaan Jaanan jalannumeron: 38. Halusin vuosien jälkeen kokeilla jälleen mieleeni painunutta Novitan palmikkosukkien ohjetta. Edelliset neuloin viisi vuotta sitten, nekin joululahjaksi.

Ja kyllä, edelleen sukista tulee tuolla ohjella kauniit ❤

2. Käsityöihmiset ovat jo muutaman vuoden ihastelleet Niina Laitisen sukkaohjeita. Minä olen vasta viime kuukausina herännyt tutustumaan Niinan mainioihin malleihin. Selailin Niinan verkkokauppaa ja päätin tilata vuoden 2016 sukkakalenterin, jonka sai vaivaisella neljällä eurolla. Halusin erityisesti tämän ohjepaketin, koska olin muiden neulojien kuvista tykästynyt Soulmates-sukkien aaltoilevaan kuvioon.

Nämä sukat voisin tehdä vielä tänä keväänä itsellenikin.

3. Kolmannet sukat olivat reissukäsityöni. Niitä neulottiin junamatkalla Oulusta Kuopioon ja sieltä edelleen Tampereelle. Sukat valmistuivat lopulta Singaporen lämmössä.

Tämäkin ohje on Niina Laitisen käsialaa, ja tuota mallin lehtikuviota olenkin halunnut koittaa jo tovin. Mallin nimi on Alla koivupuun ja ohje löytyy Novitan sivuilta.

4. Myöhästyneiksi joululahjoiksi jäivät kahdet samalla ohjeella neulotut miesten sukat. En ole kovin paljoa neulonut miesten sukkia, koska niissä ei yleensä pääse revittelemään väreillä tai kuvioilla. Muistin kuitenkin, että ystäväni oli muutama vuosi sitten kutonut tällä Novitan ohjeella sukat ja ollut tyytyväinen lopputulokseen. Omiin sukkiini lisäsin joustinneulosta nilkan kohdalle, jotta sukat pysyvät paremmin jalassa kovassakin käytössä.

Nämä oli helpot ja nopeat!

 

Käytin lankana kaikissa sukissa Novitan 7 veljestä, paitsi vihreissä Alla koivupuun -sukissa testasin ensimmäistä kertaa Novitan Nordic woolia, joka on 100 % villaa.

Ja vielä loppuun: Sukkien oikean koon arviointiin olen hyödyntänyt tätä Kodin kuvalehden kokotaulukkoa.

Lämmintä tammikuun loppua!

Villasukat niitä tarvitsevalle

Tänä vuonna, ja aivan erityisesti tänä syksynä, olen tykännyt kutoa villasukkia. Lankakorissa on jo kahden vuoden ajan ollut keskeneräinen villapaita ihanasta alpakkalangasta, mutta en pysty lopettamaan sukkien kutomista. Toisaalta sukkien tarvitsijoita riittää enemmän kuin ehdin neuloa.

Alkusyksy on ollut hurjan kiireistä aikaa töissä. Olen tehnyt pitkiä päiviä ja työreissuja, joka tarkoittaa sitä, ettei käsitöille ole ollut niin paljoa aikaa kuin toivoisin. Ompelu on jäänyt lähes kokonaan. Sukkapuikot ja lankakerä on sen sijaan helppoa ottaa mukaan junamatkoille ja hotellihuoneisiin. Sukkaa kutoessa unohtuu hetkeksi kiire ja stressi.

Omat sukkavarastot ovat jo täynnä. Niin on meidän muunkin perheen, onhan myös äitini ja mummini ahkeria kutomaan. Suurimman osan ystävistäni olen lahjonut sukilla; eräs ystäväni kokosi lauantai-illan vietossa olohuoneen lattialle kaiken mitä olen hänelle koskaan neulonut. Vuori oli aikamoinen. Hän pärjää sillä varastolla luultavasti loppuelämänsä.

Tätä taustaa, nimittäin villasukkien yltäkylläisyyttä, vasten ajateltuna minua jaksaa aina yllättää se, kuinka moni on vailla villasukkia. On perheitä ja sukuja, joissa vain isoäiti on kutonut, eikä tuo taito ole periytynyt seuraaville sukupolville. Oman asuinalueeni Facebook-myyntiryhmässä villasukat menevät kuin kuumille kiville. Kun mummon kutomat villasukkavarastot on kulutettu loppuun, ei ole enää paikkaa mistä saisi kunnon sukat, sanotaan.

Sitten on niitä, joiden elämässä on puutteita muistakin perustarpeista kuin lämpimistä varpaista. Pienellä teolla, parilla täysvillaisia sukkia, voi vähentää takkaa toisen harteilta.

Tälle yhtälölle, minun hillittömälle sukkien kutomishimolle ja sukkia kipeästi kaipaaville löytyy onneksi helppoja ratkaisuja. Ilmoittauduin parisen viikkoa sitten mukaan OP Ryhmän Hiiop-palvelussa mukaan projektiin, jossa kudotaan villasukkia SOS-lapsikyliin. Kuinka kivaa! Minä pääsen eroon jämälangoista, saan rentoutuneen mielen kutimet käsissä ja mikä parasta, joku sukkia todella kaipaava saa lämpimät varpaat ja mielen.

Sukkakeräyksiä on toki jatkuvasti muitakin. Suomi 100 -vuonna kaikille vastasyntyneille on lahjoitetaan sairaalassa sinivalkoiset villasukat. Myös veteraaneille on tänä vuonna ahkeroitu sukkia. Neulomuksia otetaan vastaan lastensairaaloihin, tähän löytyy Facebookista omat ryhmänsä. Ottajia riittää, joten kutoa saa!

Reilun viikon päästä 17.10. vietetään asunnottomien yötä eri puolilla Suomea. Aion itse viedä äitini kutomia miesten villasukkia keräykseen Malmin kirjastolle. Katso täältä lisää ja osallistu auttamiseen.

Kirpsakoita ja aurinkoisia syysaamuja kaikille!

 

 

Vauvajuttuja: junasukat ja peukalottomat tumput

Junasukat ja tumput

Vauvajuttujen ompeleminen ja neulominen on kiitollista puuhaa: materiaalikulut ovat minimaaliset ja aikaa kuluu vähän. Tänä kesänä olenkin päässyt ideoimaan vauvanvaatteita ja -asusteita mielin määrin ja kaikki ovat syntyneet kuin ohimennen. Poimi tästä ohjeet junasukkiin ja peukalottomiin tumppuihin.

Ystäväpiirissäni tapahtuu tänä syksynä perheenlisäystä. Viime vuodet ovat olleet melko aktiivisia vauvavuosia, mutta tässä syksyssä on jotain ihan erityistä. Se erityisyys pilee ihanissa naisissa, jotka ovat pian äitejä. Kun ystävät saavat lapsia, niin silloin pääsee myös ompelemaan ja neulomaan minityyppien juttuja.

Ystävilleni on tulossa tyttö ja toiselle poika, joten olen päässyt kuluttamaan kangasvarastostani tasapuolisesti erivärisiä kankaita. Luottokaavani vauvoille ovat potkuhousut sekä Noshin baggy-housut. Näiden lisäksi testailin uutta potkupuvun kaavaa Ottobre kids 4/2016 -lehdestä. Näistä ihanuuksista löydätte kuvia Instagram-tililtäni syksyn aikana, kunhan pienokaiset saavat vaatteet päälleen.

Vauvojen lahjakasseihin olen sujauttanut myös jotain neulottua. Varmasti kaikille tutut junasukat sekä peukalottomat tumput neuloin merinovillaisesta Novitan baby wool -langasta. Tumppujen ohjeen löysin Taigaduun blogista ja junasukkien ohjeen sovelsin Etelä-Pohjanmaan Taitoshopin sivuilta. Tässä se vielä minun tapaani:

VAUVAN JUNASUKAT

(Lanka: Baby wool, Novita, puikot: 3,5)

Luo sukkapuikoille 36 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle (12, 8, 8, 8). Neulo 12 krs joustoneuletta (2 o, 2 n). Neulo sitten *4 krs aina nurin, 4 krs aina oikein, 4 krs aina nurin, 12 krs joustoneuletta*. Toista *-* vielä toisen kerran.

Jaa silmukat tasan neljälle puikolle (9, 9, 9, 9) ja aloita kantapään tekeminen puikoilla I ja IV. Neulo 12 krs aina nurin ja aina oikein, nosta joka kerroksella ensimmäinen silmukka neulomatta. Aloita sitten kavennukset: jaa kantapään silmukat kolmeen osaan (6, 6, 6). Neulo ensin 11 s nurin (muista edelleen nostaa ensimmäinen silmukka neulomatta), neulo 2 s nurin yhteen, käännä. Neulo 5 s oikein, tee ylivetokavennus, käännä työ. Neulo viisi silmukkaa nuorin, neulo 2 s. nurin yhteen, käännä. Jatka näin, kunnes sivuissa olevat 6 s ovat kaventuneet pois ja jäljellä ovat vain keskellä olleet kuusi silmukkaa.

Poimi kantalapun sivuista kahdeksan silmukkaa. Neulo puikoilla I ja IV (puikot, joilla poimitut silmukat)aina oikein ja puikoilla II ja III aina nurin kierroksen verran. Toisella kierroksella kavenna I puikolla: neulo 8 s aina oikein, neulo 2 s oikein yhteen ja 1 s oikein. Neulo puikoilla II ja III aina nuorin. Kavenna IV puikolla: neulo 1 s oikein, tee ylivetokavennus, neulo 8 s aina oikein. Neulo kolmas kierros kuten ensimmäinen ja neljäs kierros kuten toinen. Tämän jälkeen jokaisella puikolla on jälleen yhdeksän silmukkaa.

Neulo 4 krs aina oikein. Tämän jälkeen *neulo 4 krs I ja IV puikoilla aina oikein ja II ja III puikoilla aina nurin. Neulo 4 krs aina oikein.* Toista *-* vielä toisen kerran.

Aloita kärkikavennukset: neulo I ja IV puikoilla aina oikein ja II ja III puikoilla aina nurin 4 krs verran. Kavenna I puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein. Kavenna II puikon alussa 1 s nurin, ylivetokavennus. Kavenna III puikon lopussa 2 s nurin yhteen, 1 s nurin. Ja IV puikon alussa 1 s oikein, ylivetokavennus.

Jatka kavennuksia, kunnes jäljellä on 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi.

En malta odottaa, että näen nämä pienen pojan ja tytön päällä! Lupaan ikuistaa nekin hetket Instagramiin!

Pus och kram!

Sukkajuttuja

dither-sukat

Loistavaa alkanutta vuotta 2017! Jälleen on yksi käsityövuosi pulkassa. Vuoden 2016 suurin käsityöonnistumiseni oli ehdottomasti kädentaidot-ryhmän ohjaaminen Helsingin Tyttöjen Talolla. Joskin se oli aikaa vievää ja päivät venyivät töiden jälkeen pitkiksi, sai siitä äärettömästi hyvää mieltä ja voimaantumisen tunnetta. Mukana olleet tytöt olivat aina innoissaan puuhistamme ja ryhmissä oli päällä hyvä tekemisen meininki, vaikkei aina onnistuttukaan täydellisesti. Jatkan vapaaehtoistyötä ehdottomasti myös tänä keväänä.

Kelaillessani taaksepäin tekemiäni käsitöitä ja niistä kirjoittamiani julkaisuja, olen iloinen myös siitä, että lähes kaikki käsityöni ovat tulleet oikeasti käyttöön. Paidat, takit ja mekot ovat olleet kovassa kulutuksessa. Suurimmilta virheiltä vältyttiin.

Mutta sitten niistä sukista.

Viime aikoina olen miettinyt melko paljon sitä, että taidan olla aika hidas neulomaan. Instagram ja käsityöblogit ovat täynnä sukkamaakareita, joilta tuntuu syntyvät sukat illassa ja viikonloppuna kolmet. Minä kun päätin syksyllä lähteä tyhjentämään lankakorini jämäpalloja kirjaviin sukkiin, niin sain puolessa vuodessa aikaiseksi kokonaiset kolme paria. Toki välissä oli pitkiäkin aikoja, ettei sukkapuikot tarttuneet käsiin viikkoihin. Harvoin kuitenkaan on aikaa istua sohvalla neulomassa useampaa tuntia, mutta viime sunnuntaina se ihme tapahtui. Tai sitten olin liian väsynyt uuden vuoden juhlinnalta, että olisin tehnyt mitään muuta kuin katsonut Netflixiä. Hannibalin siivittämänä sain vihdoin pääteltyä nämäkin sukat.

raitasukat

Ensimmäiset dither-sukkani (ohje) olin suunnitellut joululahjaksi ystävälleni, joka jo kesällä vihjaili villasukkatoiveestaan. Vaan eivätpä sukat ehtineet pukinkonttiin. Sen sijaan ne lähtevät huomenna postiin ja saapuvat juuri parahiksi lämmittämään Minnan varpaita tällä viikolla saapuville pakkasille.

dither-sukat2

Aiemmin syksyllä kudoin muutamat hieman nopeammin valmistuneet parit. Ihastuin alla olevien chevron-sukkien varren kuvioon heti! En ole kuitenkaan aivan varma, mitä mieltä olen sen rinnalla tuosta jalkaterän raidoituksesta. Ohjeen kuvioon löydät täältä.

Langan jämiä riittää korissa edelleen. Suurin osa niistä on Novitan seiskaveikkaan (niinkuin näissäkin kaikissa sukissa) tai Isoveljeä. Jos sitä vielä muutaman neuloisi…

kuviosukat

Kolmiosäärystimet

Säärystimet

Kevät! Tänä viikonloppuna sai nauttia jälleen yhden ihanan aurinkoisen päivän, joka antoi lupauksia saapuvasta kesästä. Valoa tuntui olevan jopa liian paljon minun nuhaiselle nenälle ja silmille. Mutta valittaa ei voi!

Olen kärsinyt viime kesästä lähtien niska- ja hartiakivuista, joita en näin alle 30 vuoden iässä aluksi suostunut ottamaan vakavasti. Kun sitten vuoden alussa kivut alkoivat olemaan jo melkein mahdottomat, oli käännyttävä lääkärin puoleen. Nyt tulehduskipulääkkeiden ja useamman fysioterapiakäynnin jälkeen olo alkaa olla parempi. Valitettavasti olen joutunut toteamaan, että kutominen ei ole hyväksi hartioille. Pääsiäisenä tuli kudottua hieman normaalia enemmän ja heti kivut tulivat takaisin. Kaipa siinä sitten on liikaa staattista jännitystä.

Onneksi on tulossa kesä ja minulle se tarkoittaa jälleen puolen vuoden taukoa kutomisesta. Päätin kuitenkin, että taistelen nyt keskeneräisenä olevat työt valmiiksi. Tässä toinen nyt valmiina. Vielä olisi villapaita ilman hihoja…

Säärystinprojekti alkoi alkuvuodesta, kun päätin siivota lankakoriani. Ajatuksena oli kuluttaa jämälankoja, mutta lopulta jouduin ostamaan yhden kerän lankaa lisää.

Säärystimet jalassa

Kolmiosäärystimet

Langat: Seitsemän veljestä, Novita

Ohje: Novita Ipana (2013)

Kolmiosäärystimet

Silmukkamäärä on sama kuin ohjeessa, mutta koska lanka on 7 veljestä eikä Pikkusisko, on koko juuri sopiva aikuiselle. Kutakin väriä kului noin 50 g, mustaa hieman enemmän.

Lämpimät säärystimet valmistuivat hieman hassusti juuri kun kelit lämpenivät, mutta onpahan valmiina ensi talveksi.

Aurinkoista viikkoa!

Virkattu kolmiopeitto

Kolmiopeitto_ulkona

Tuntuu, että aina on joku ikuisuusprojekti päällä. Yleensä se on joku neulomisprojekti, villatakki tai tilkkupeitto. Ne vaivaavat, ahdistavat eivätkä valmistu ikinä. Paitsi joskus, sitten ikuisuuden päästä.

Tällä viikolla sain valmiiksi tämän vuoden ikuisuusprojektini, joka alkoi jämälankojen tuhoamisena vuoden alussa. Toissa vuonna virkatusta Maija-peitosta jäi paljon ylimääräistä Novitan Miami-lankaa, josta halusin päästä eroon. Päätin etten osta yhtään uutta kerää tähän, mutta lopulta jouduin ostamaan kaksi.

Tässä virkatussa kolmiopeitossa on yhteensä 54 kolmiota ja aika monta eri väriä. Vielä on pohdinnassa mitä tekisin peitolle, ehkäpä uskaltaudun laittaamaan sen myyntiin. Voi kun saisin aikaiseksi liittyä johonkin verkkokauppaan myymään käsitöitäni. Onko teille suosituksia mihin?

Kolmiot_lahikuva

 

Kolmiopeitto

 

 

Kolmiopeitto_lahikuva

Virkattu_kolmiopeitto