Monitoimitalo 13 häikäisee

Olin viime lauantaina 4.8 uuden Tampereen Monitoimitalo 13:n avajaisissa. Monitoimitalo 13 on Tampereen nuorisopalveluiden toimintakeskus, jonka suojiin muutti mm. entisen Vuoltsun toiminta. Rakennus on vuonna 1913 valmistunut upea tiilitalo, jossa on toiminut aiemmin muun muassa kauppaoppilaitos ja Steinerkoulu.

Uudet tilat ovat mahtavat: isot ja valoisat huoneet, uudet ja modernit huonekalut ja kaikki tämä tietysti kunnioittaen rakennuksen arvokasta historiaa. Syy miksi itse suuntasin avajaisiin ja miksi kirjoitan visiitistäni tässä blogissa on Monitoimitalo 13:n mahtavat käsityötilat rakennuksen kolmannessa kerroksessa.

 

 

 

 

 

 

 

Käsityökerros koostuu neljästä pajahuoneesta ja isosta aulasta. Siniset viitat johdattavat käsityöntekijän korulaan, tekstiilihuoneeseen, verstaaseen ja keramiikkapajaan.

Miten homma sitten toimii? Kädentaitopajoihin ovat tervetulleita toimimaan kaikki 7-29 -vuotiaat nuoret taitoihin tai taustoihin katsomatta. Ovet ovat avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13-19. Muuna aikana tiloissa toimii erilaisia ryhmiä, esimerkiksi esikoululaisia. Jokaisessa pajahuoneessa ohjaa Vuoltsultakin tutut käsityötaitajat, joten ohjausta on aina saatavilla eikä kävijän tarvitse etukäteen hallita kaikkia käsityötaitoja. Tiloihin voi mennä aukioloaikoina miten huvittaa, suunnitelman kanssa tai ilman. Ainoastaan muutaman koneen kanssa, kuten kangaspuiden kanssa, tarvitaan varaus etukäteen.

Korula

Mukaan voi tuoda omat tarvikkeet tai käyttää monitoimitalon upeita varastoja. Tarjolla on nippeliä ja nappelia laidasta laitaan – todella edullisin hinnoin. Esimerkiksi erilaiset kankaat ovat keskimäärin 3-5€/m, puna- ja valkosavi 2€/kg, painettu t-paita 3,50€ (lapselle)/4,45€(aikuiselle). Koneiden käyttö ei maksa mitään. Jos esimerkiksi haluat ommella ja tuot omat kankaat, mutta käytät pajan lankoja, puhutaan kokonaiskustannuksissa kymmenistä senteistä. Tarvikkeiden käyttö maksetaan (tällä hetkellä vain käteisellä) heti käynnin jälkeen pois ohjaajalle.

Tekstiilipaja

Edullisilla hinnoilla Tampereen kaupungin nuorisotyö haluaa tukea nuorten vapaa-ajantoimintaa. Hienoa on, että paikalle voi vaan mennä eikä ole pakollista osallistua mihinkään ohjattuun toimintaan. Sesonkiajat ovat syksyllä ja juuri ennen joulua, jolloin yhden ohjaajan läsnäolo per huone saattaa tuntua vähäiseltä väentungoksessa. Ohjaajan mukaan pajoissa on aina mukava ja ystävällinen tunnelma ja kaikenikäiset toimivat ongelmitta keskenään.

Verstas

Kädentaitokerroksessa järjestetään myös erilaisia kursseja pienille ryhmille. Esimerkiksi ennen joulua on tarjolla kurssi kynttilöiden valantaan. Monia harmittaa pajojen ikäraja 7-29 -vuotiaille. Ovella ei kysytä henkilöllisyystodistusta ja paikalla saa olla kunnes täyttää 30 vuotta. Myös vanhemmat ihmiset saavat toki tulla tutustumaan tiloihin ja hakemaan inspiraatiota, mutta itse tekeminen on ainakin tällä hetkellä varattu vain nuorille. Tulevaisuudessa on kenties suunnitelmissa iltoja myös vanhemmille kävijöille.

Keramiikkapaja

Itse kuulun tuohon paikan kohderyhmään vielä muutaman vuoden ajan ja aion todellakin hyödyntää mahtavan tilaisuuden käyttää paikan palveluita ja tarvikkeiden edullisia hintoja. Harmitta jo nyt, etten ole aiemmin käynyt Vuoltsulla, kun siellä on toteutettu samankaltaista toimintaa. Suunnitelmissa olisi ainakin tutustua itselleni aivan uuteen lajiin eli keramiikan tekemiseen. Myös Verstaan mahdollisuudet tasohuovutukseen ja pieniin puutöihin kiehtovat.

Lähtekää ihmeessä tutustumaan paikkaan! Pajoissa ja aulassa voi myös lueskella erilaisia käsityökirjoja ja -lehtiä useamman vuoden ajalta.

Asuntomessut käsityönäprääjän näkökulmasta

Olin elämäni ensimmäisen kerran asuntomessuilla. Helppo oli lähteä, kun messut järjestettiin vielä omassa kotikaupungissakin. Kesäloman toiseksi viimeinen päivä kului mukavasti toinen toistaan ihanampia taloja ja asuntoja kierrellen ja katsellen. Ei voi muuta kuin haaveilla siitä mahtavasta valoisuudesta, avarasta tilasta ja säilytystiloista, joita uudet talot tarjoavat asukkailleen.

Sen lisäksi, että hain sisustus- ja kalustevinkkejä omaan käyttöön, ajattelin toteuttaa asuntomessukatsauksen käsityötekijän näkökulmasta. Messut nimittäin tarjosivat mahtavia ideoita toteutettavaksi kotiin käsin. Tässä siis katsaus käytetyimpiin käsityöaiheisiin sekä vinkkejä ja inspiraatioita tuleviin käsitöihin.

Maksineulonta on ollut kovasti pinnalla jo hetken. Oman bloginikin kautta olen huomannut, että ”virkattu kori” on useimmin käytettyjä hakusanoja ja siten myös blogini luetuin artikkeli. Messuilla olikin runsaasti esillä erilaisia neuloksia, mutta eniten niihin oli keskittynyt kohde 28 Talo Korko. Sinne sisustussuunnittelija Piia Kalliomäki oli toteuttanut yhdessä Kauhavan Kangasaitan kanssa vaikka mitä ihanuuksia. Lue Piian kommentteja neulosten tekemisestä vaikkapa täältä. Maksineuleissa materiaalina Esteri-ontelokude eri väreissä ja monenkertaisena.

Luhta Home rahit myynnissä sisustushallissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esillä oli myös erilaisia ideoita ryijyjä hyödyntäen.

Kohteessa 8

Luhta Home istuinalusta. Myynnissä sisustushallissa.

Kokolattiamatto kohteessa 8.

Kierrätys- ja käsityöideoita kohteesta 35 Talo PikkuPuu, jossa on käytetty sisustusmateriaaleina ja -kalusteina paljon SPR Kontti- ja kierrätystalon tuotteita.

Vanhoista muovileluista kootttu taulu

Kirjontatyö tuolin istuimessa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kangasmobile

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SOS-kylän asunnossa  kohteessa 3 oli ihanan värikkäät lastenhuoneet. Sisustuksessa oli käytetty teippauksia. Huomaa myös värikynistä koottu pöytälamppu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohteessa 31 Jämera-Loft1 oli upea Ateljee. Voi kunpa itsekin voisin saada oman käsityöateljeen joskus!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja lopuksi vielä sekalainen joukko valokuvia, joissa käsityövinkkejä! Menkääpä ihmiset ihmeessä tutustumaan messuihin omasta näkökulmastanne. Asuntomessut auki Tampereen Vuoreksessa vielä 12.8.2012 asti.

Teippailua

Minulla on viime päivinä, tai oikeastaan viikkoina, ollut kova halu maalata asioita. Ajattelin, että se olisi helppo ja edullinen keino uusia vanhoja huonekaluja uuden veroisiksi. Muutaman kokeilun jälkeen minun oli kuitenkin todettava, että olen huono maalari! Todella huono. Malttini ei riitä huolelliseen jälkeen ja sen kuivumisen odottelu vasta tylsää onkin. Poikaystävälläni oli kova työ pidätellä naurua ja ”mitä minä sanoin” -sanojaan. Juu, eihän siitä mitään kovin hyvää jälkeä tullut.

Mutta hätä keinot keksii. Tilasin nimittäin Teippitarhan verkkokaupasta värikkäitä teippejä koristamaan (siis peittämään) maalauksiani.

Ensimmäinen projekti oli tuoli, entisessä elämässään Ikean Jokkmokk -ruokailuryhmän tuoli, jossa näkyi jo ennestäänkin kolhuja ja maaliroiskeita remonttiajoilta.

Halpa tuoli, ei siis mitään hävittävää. Maalasin tuolin puolihimmeällä kalustemaalilla varmaan viisi kertaa. Kahden kerroksen jälkeen päätin hioa valumajäljet pois ja maalata uudelleen. Ja sitten vain teippailemaan!

Toinen projekti oli vanha pyökinvärinen peili, sekin Ikeasta vuosia sitten ostettu, jota ei sellaisenaan hyväksytty seinälle roikkumaan. Niinpä hioin peilin kehykset yhtenä kauniina kesäiltana parvekkeella. Noh, en siinä hioessa sitten huomannut, että olin hionut myös itse peiliä ja naarmuillehan se meni reunoistaan. Ja taas tuli teippi apuun. Kokeilin teippejä koristamaan myös maalattua valkoista kehystä, mutta parempi se oli ilman.

Peili ripustettiin seinälle ja mielestäni se on nyt oikein kiva väliaikainen peili.