Testauksessa askartelubetoni

Betonin kylmä ja kova pinta on ollut jo hetken sisustuksessa kovasti muotia. Jotain siinä vain on minunkin mielestäni. Yksinkertainen on kaunista, lempi sanontani käsitöissä, sopii hyvin myös betonituotteisiin. Betonia voi käyttää myös askartelussa, mutta mikäli käytössä ei ole kivaa ulkotilaa ja pelkää jauheen pöllyämistä, kannattaa kokeilla askartelubetonia. Kilohinta on tosin aivan omissa sfääreissään, mutta askartelubetonia voi kaikessa helppokäyttöisyydessään työstää omassa keittiössäkin.

Askartelubetoni on säänkestävää ja siksi siitä tulee kivoja koriste-esiteitä niin sisätiloihin, parvekkeelle kuin pihamaalle. Muotiksi kelpaa lähes mikä vain: akryyli, muovi, silikoni, paperimassa yms. Tärkeää on muistaa sivellä muotin sisäpintaan ruokaöljyä ennen täyttöä, jotta kuivunut työ on helpompi poistaa muotista.

Vuosien saamattomuuden jälkeen ostin ensimmäisen koe-erän askarteluabetonia Sinellistä ja ruokaöljyä ruokakaupasta. Muotteina käytin Panduro Hobbystä ostettua muovista kynttilämuottia, tyhjennettyjä kananmunia sekä pahvista A-kirjaista (sekin Sinellistä), jonka kannen poistin veitsellä (puuttuu alla olevasta kuvasta).

Tässä vielä askartelubetonin käyttöohje lyhykäisyydessään:

  • Sivele muotin sisäpinnat ruokaöljyllä.
  • Sekoita askartelubetonijauhe veteen. Suhde on suurinpiirtein 1 osa vettä, 10 osaa askartelubetonia.
  • Sekoita hyvin.
  • Kaada seos muotteihin. Varmista, että seosta tulee joka kohtaan. Lyö muottia lopuksi pöytää vasten varovasti muutamia kertoja, jotta ilmakuplat nousevat pintaan.
  • Anna kuivua noin kolme tuntia.
  • Irrota työ muotista. Minun tapauksessani kananmunat kuorittiin normaalista ja pahvi revittiin betonin ympäriltä. Muotti on siis kertakäyttöinen. Sen sijaan muovista kynttiläjalkamuottia voi käyttää uudestaankin.
  • Mikäli työssä on epätasaisuuksia, voit tässä vaiheessa hioa sitä hiomapaperilla.
  • Anna työn kuivua vielä pari päivää lopulliseen kovuuteensa.
  • Betonityön voi lopuksi maalata vielä esimerkiksi Inka Gold -metallivahalla.

Omiin töihini jäi aika paljon ilmakuplia, vaikka kuinka koitin sekoitella ja heilutella seosta muotissaan ennen kuivumista. Vaikka pienet reiät työssä antavatkin ihan kivasti särmää, niin haluan vielä oppia tekemään ilmakuplattomiakin betonitöitä.

Maalasin muutaman munan kokeeksi tuolla nopeasti kuivuvalla Inka Gold -vahalla. Kivaltahan nuo näyttävät rairuohon keskellä!

Leppoista pääsiäistä!

 

 

 

 

Roikkuvat pääsiäismunat

Pääsiäismunien koristelu. Yksi lapsuuden lempiaskarteluista, jota tehtiin vain kerran vuodessa. Munien puhaltaminen tyhjäksi oli kovaa hommaa ja yleensä se jäikin äitin tehtäväksi. Munien maalaaminen oli paljon kivempaa.

Aikuisella iällä ei ole pahemmin tullut munia koristeltua, mutta nähtyäni Tanskan Panduro Hobbyn Instagram-videon, innostuin koristelemaan kotia pääsiäistunnelmaan. Roikkuvien pääsiäismunien simppeli ohje menee näin:

  1. Tyhjennä kananmuna tekemällä pienet reiät molempiin päihin varovasti veitsen kärjellä. Puhalla muna tyhjäksi ja huuhtele puhtaaksi. Kuivaa.
  2. Leikkaa servetistä pieniä kuvia tarkasti äärirajoja pitkin. Irrota kaksi turhaa kerrosta kuvan takaa pois niin, että kuva on lopulta hyvin ohut.
  3. Levitä silveltimellä ohut kerros liimalakkaa (esim. decoupage-lakkaa) munan pintaan. Kiinnitä kuva liiman päälle ensin keskeltä ja sitten reunoja kohti. Näin kuva ei mene ryppyyn.
  4. Levitä kuvan päälle ohut kerros liimalakkaa, jälleen keskeltä ja kohti reunoja.
  5. Levitä valmiin työn päälle vielä toinen kerros liimalakkaa, kun ensimmäinen kerros on kuivunut.
  6. Taivuttele ohuesta rautalangasta ripustuskoukku, jonka päät pujotetaan kananmunan sisään. Askartelukaupassa saatetaan myydä tällaisia valmiina, mutta Sinellistä ne olivat tähän hätään loppuneet.
  7. Kiinnitä kuumaliimalla ”koruhattu”, jonka läpi menee ripustuskoukku, munan päähän.
  8. Viimeistele ripustusnauhalla.

Servettejä, joissa olisi tarpeeksi pieniä ja keväisiä kuvioita näihin muniin, olikin sitten hieman vaikeampi löytää. Nämä kukkakuvioiset servetit löysin Stockmannilta. Liimalakan ja ”koruhatut” (mikä niiden oikea nimi ikinä onkaan) ostin Sinellistä. Muut tarvikeet löytyivät omista varastoista.

Näiden munien myötä onkin hyvä toivottaa leppoisaa palmusunnuntaita kaikille! Meillä pääsiäisruoho on vasta alkutekijöissään kasvamassa ja suklaamunatkin unohtuivat kauppaan. Sen sijaan mämmiä ja vaniljakastiketta löytyy jääkaapista. Nauttikaa!

Päivä Kööpenhaminassa

Olen jo usean kuukauden ajan haikaillut pikavisiittiä Kööpenhaminaan, niin mukavaa siellä viimeksi oli. Ihan erityisen paljon olen haaveillut sen käsityökaupoista ja hyvistä ravintoloista. Pari viikkoa sitten sain puhuttua ystäväni ympäri ja ostimme Norwegianin lennot päivän reissua varten. Hintaa niille tuli 104 euroa naiseen.

Lentomme nousi ilmaan Helsingistä klo 7.00 ja takaisin kotikamaralle laskeuduimme klo 23.05. Yöpyminen Kööpenhaminassa on kallista, joten päiväreissu tuntui järkevältä vaihtoehdolta. Lisättäköön tähän yhtälöön vielä se, että metro Kastrupin kentältä Kööpenhaminan keskustaan kulkee vain 12 minuuttia.

Silmät olivat aamulla sirrillään, vaikka lentokoneessa sai nukuttua 1,5 tuntia. Onneksi etukäteen googlettamani brunssipaikka Cafe Norden avasi ovensa jo klo 8.30. Pääsimme siis herkkujen pariin heti keskustaan saavuttuamme. Kahvila ei voisi sijaita keskeisemmällä paikalla, ja olin jopa hieman epäileväinen, olisiko tämä paikka totaalinen turistirysä. Loppujen lopuksi en voi muuta kuin täydestä sydämestäni suositella paikan herkullista ja T-Ä-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä brunssia, joka shampanjalasillisen kera tuli kustantamaan 260 Tanskan kruunua, eli noin 35 euroa.

Vietimme kahvilan pöydässä ruhtinaalliset kolme tuntia (koskahan viimeksi olen syönyt ruokaa niin rauhassa?!) eikä tuon tarjottimellisen jälkeen tarvinnut syödä lounasta tai illallistakaan. Iltapäivällä söimme paikalliseen tapaan smörrebrödit Magasin du Nord -tavaratalon kahvilassa. Parhaimman näköiset leivät olivat kuitenkin kauppahallissa, joka on matkaajalle muutenkin vierailemisen arvoinen paikka.

Mutta sitten niihin käsityöjuttuihin. Edellisellä reissulla sattumalta löytämäni Stoff & Stil on löytänyt vakaan paikan suosikkikauppojeni listalla! Vaikka liikkeeseen (Vesterbrogade 20) pitää kävellä sellaiset 30 minuuttia ydinkeskustasta, ei kannata jättää tätä kangaskauppaa vierailematta. Hyllyt ovat nimittäin täynnä toinen toistaan ihanampia kankaita ja muita ompelutarvikkeita edullisin hinnoin. Kankaiden kuoseissa näkyy ihailemaani skandinaavista grafiikkaa. Oih! Jälkikäteen kävi säälittämään ystäväni, joka joutui odottelemaan minua kaupassa 50 minuuttia.

Kauppa löytyy muuten verkkosivujen mukaan myös Iso-Britanniasta, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta (Oslossa liikkeen ovet onkin kerran suljettu illalla juuri nenäni edestä. Että harmitti!).

Ostoskassin sisältöä täydennettiin myös Sostrene Grenen ihanialla puuhelmillä ja paketointiin sopivilla sellofaanipusseilla sekä Ritualsin käsivoiteella. Vaateostoksia ei tällä kertaa tehty.

Suosittelen Kööpenhaminaa lämmöllä! Helppo saavuttaa ja hoitaa ostoksia, käteistäkään ei tarvinnut vaihtaa tätä päiväreissua varten. Ensi kertaan, ihana Tanska!

Läppärilaukku vahakankaasta

laptopbag_marimekko

Työkaverini pyysi minulta viime vuonna jo alkusyksystä, että voisinko ideoida hänelle läppäripussin, eli suojuksen läppärille käsilaukussa kuljettamista varten. Materiaaliksi hän toivoi vahakangasta, joka olisi helppo pyyhkiä liasta rätillä. Mittasin hänen läppärinsä ulkomitat ja suuntasin Helsingin Herttoniemeen Marimekon tehtaanmyymälään.

Alkuperäisesti lähdin etsimään jotain mustavalkoista kuosia, esimerkiksi Siirtolapuutarhaa, mutta lopulta en voinut vastustaa tätä Tuppuraista punaisen sävyissä. Puolimetriä riitti hyvin tähän laukkuun ja halutessani vielä toiseenkin. Mustan puuvillaisen vuorikankaan ja kevyen levyvanun kankaiden väliin sekä vetoketjun hain Eurokankaasta.

Mutta olipa ompelussa hommaa, huh huh! Ompelin kokonaisuuden kahtena pussina, joita kääntelin varmaan sen 50 kertaa edestakaisin. Olihan minulla ennakkoon kokemusta vahakankaan käsittelystä, mutta jotenkin olin jo ehtinyt unohtaa sen herkyyden neulanpistoille. Jokainen nuppineula ja ommelpisto jättää jäljen, jota ei saa enää pois. Niinpä muutama epäonnistunut sauma, jonka jouduin purkamaan, jätti ikävän jäljen lopputulokseen.

Vaikkakin sain korjailtua lopputuloksen ihan kelpo laukuksi, niin en aio tarttua ihan heti kankaanpuolikkaaseen, joka jäi jäljelle puolesta metristä. Kuosi on edelleen kaunis ja keväinen, ja itse asiassa, nappasin Marimekon palalaarista tätä myös puuvillaisena mukaani. Se pala on parhaillaan muuntumassa tyynynpäälliseksi.

Aurinkoista maaliskuuta!

lapparilaukku_marimekko

 

lapparipussi_marimekko

 

laptopbag

Kiitos kuvista Elisa K!

Leikkipeitto tilkuista pikku prinsessalle

vauvan_leikkipeitto

Aurinko on paistanut viime päivinä niin kauniisti, että toive keväästä alkaa väreillä ilmassa. Kylmä ja pakkanen eivät haittaa, kunhan aurinko paistaa. Mikä väri sinulle tulee mieleen keväästä? Minulle kevätväri on keltainen.

Vierailin pikkuserkkuni luona Jyväskylässä viime viikolla. Hänelle syntyi jouluna pieni prinsessa ja pohdin jo hyvissä ajoin etukäteen, mitä voisin viedä tuliaisiksi. Salapoliisityön seurauksena sain selville, että pikkuserkkuni haluaa sisustaa makuuhuonettaan keltaisen, mustan ja valkoisen sävyillä. Ja voi kuinka tuo huone näyttikään keväiseltä keltaisissa verhoissaan! Olin luvannut ommella hänelle tyynynpäällisen tai kaksi noissa kolmessa värissä sekä lisäksi vauvan pinnansängyn päälle sävysävyyn sopivan peiton.

Kaapistani löytyi valmiiksi vaikka mitä musta-valkoista sekä sattumalta myös keltainen puuvillakangas. Tyynynpäälliset saivat jäädä myöhemmäksi, kun innostuin leikkelemään neliöitä tilkkupeittoa varten. Suurin työ peitossa tuntui kuitenkin olevan peiton ns. nurjalla puolella, johon tikkasin neliöitä samalla kun kiinnitin levyvanua kiinni.

Muuten, huomio levyvanusta: Tiesitkö, että levyvanun leikkaaminen tylstyttää saksia? Kannattaa siis valita jotkut muut kuin ne parhaat kangassakset. Ja vinkki ompeluun: Aloita tikkaaminen työn keskiosasta, jolloin vältät kankaan ”kumpuilun”.

Peiton viimeistely (niinkuin niin moni muukin käsityö) jäi viimeiseen iltamyöhään enkä ole oikein tyytyväinen vinonauhan tikkiin. Muuten lopputulos oli oikein freesi!

Peitossa olevat kuviokankaat ovat Marikomekolta, Muovolta ja Annolta. Yksiväriset puuvillakankaat, vinonauha sekä levyvanu Eurokankaasta.

tilkkutyo

 

leikkipeitto

 

tilkkupeitto

Pikkumiehen katu-uskottava collegeasu

collegeasu_harmaa

Joululomallani tapahtui jotain aivan ainutlaatuista: olin kotona. Yleensä käy nimittäin niin, että karkaan yli kolmen päivän lomilla ulkomaille rauhoittumaan. Jotenkin on aina tuntunut siltä, että kotona mieli ei pysty lepäämään. Aina sitä miettii keskeneräisiä projekteja, siivoamista, sukulaisia, joiden luona ei ole käynyt pitkään aikaan. Ulkomaille lähteminen on tuntunut ainoalta keinolta jättää stressi taakse.

Tällä kertaa olin kuitenkin kotona, lähinnä koska sopivaa lomakohde ei nyt sattunut kohdalle. Niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäinen lomapäivä meni suursiivousta tehdessä. Siivouksen lomassa päätin, että nyt käyn läpi myös kangaskaappini. Siinä puuhassa menikin sitten kaikki loput lomapäivät.

Päätin nimittäin, että nyt hankkiudutaan eroon kangaspaloista ja vähän isommistakin kappaleista, joita ei ole tullut käytettyä muutamaan vuoteen. Näin ison urakan edessä käy vaan usein niin, ettei saa oikein mitään aikaiseksi. Sain minä jotain, mutta tuntuu, että 1,5 viikossa olisi pitänyt saada vieläkin enemmän tehtyä.

Tässä esittelen teille kaksi vauvanvaatesettiä, jotka olen tehnyt simppeleillä (yllättäen jotain simppeliä taas!) Noshin kaavoilla. Ne saa muuten ilmaiseksi heidän verkkosivuiltaan! Baggy housujen kaavaa olen käyttänyt ennenkin, samoin paidan, mutta tällä kertaa paitakaava piti laittaa palasiksi. Valkoinen ja vihreä collegekangas sekä resorit ovat Eurokankaasta, yksivärinen harmaa on Paapiin luomucollegea ja kuviollinen Käpysen Jättisalmiakki-collegea.

Tuli mielestäni niin katu-uskottavat setit, että käyttäisin itsekin! Se on sitten eri asia, että kuinka käytännöllinen tuo valkoinen on pikkumiehellä. Se jää nähtäväksi.

collegepaita_harmaa

 

collegehousut_harmaa_lahikuva

 

collegeasu_vihrea

 

collegehousut_vihrea_lahikuva

 

collegehousut_vihrea

Sukkajuttuja

dither-sukat

Loistavaa alkanutta vuotta 2017! Jälleen on yksi käsityövuosi pulkassa. Vuoden 2016 suurin käsityöonnistumiseni oli ehdottomasti kädentaidot-ryhmän ohjaaminen Helsingin Tyttöjen Talolla. Joskin se oli aikaa vievää ja päivät venyivät töiden jälkeen pitkiksi, sai siitä äärettömästi hyvää mieltä ja voimaantumisen tunnetta. Mukana olleet tytöt olivat aina innoissaan puuhistamme ja ryhmissä oli päällä hyvä tekemisen meininki, vaikkei aina onnistuttukaan täydellisesti. Jatkan vapaaehtoistyötä ehdottomasti myös tänä keväänä.

Kelaillessani taaksepäin tekemiäni käsitöitä ja niistä kirjoittamiani julkaisuja, olen iloinen myös siitä, että lähes kaikki käsityöni ovat tulleet oikeasti käyttöön. Paidat, takit ja mekot ovat olleet kovassa kulutuksessa. Suurimmilta virheiltä vältyttiin.

Mutta sitten niistä sukista.

Viime aikoina olen miettinyt melko paljon sitä, että taidan olla aika hidas neulomaan. Instagram ja käsityöblogit ovat täynnä sukkamaakareita, joilta tuntuu syntyvät sukat illassa ja viikonloppuna kolmet. Minä kun päätin syksyllä lähteä tyhjentämään lankakorini jämäpalloja kirjaviin sukkiin, niin sain puolessa vuodessa aikaiseksi kokonaiset kolme paria. Toki välissä oli pitkiäkin aikoja, ettei sukkapuikot tarttuneet käsiin viikkoihin. Harvoin kuitenkaan on aikaa istua sohvalla neulomassa useampaa tuntia, mutta viime sunnuntaina se ihme tapahtui. Tai sitten olin liian väsynyt uuden vuoden juhlinnalta, että olisin tehnyt mitään muuta kuin katsonut Netflixiä. Hannibalin siivittämänä sain vihdoin pääteltyä nämäkin sukat.

raitasukat

Ensimmäiset dither-sukkani (ohje) olin suunnitellut joululahjaksi ystävälleni, joka jo kesällä vihjaili villasukkatoiveestaan. Vaan eivätpä sukat ehtineet pukinkonttiin. Sen sijaan ne lähtevät huomenna postiin ja saapuvat juuri parahiksi lämmittämään Minnan varpaita tällä viikolla saapuville pakkasille.

dither-sukat2

Aiemmin syksyllä kudoin muutamat hieman nopeammin valmistuneet parit. Ihastuin alla olevien chevron-sukkien varren kuvioon heti! En ole kuitenkaan aivan varma, mitä mieltä olen sen rinnalla tuosta jalkaterän raidoituksesta. Ohjeen kuvioon löydät täältä.

Langan jämiä riittää korissa edelleen. Suurin osa niistä on Novitan seiskaveikkaan (niinkuin näissäkin kaikissa sukissa) tai Isoveljeä. Jos sitä vielä muutaman neuloisi…

kuviosukat