Voi syksy. Sataa, tuulee, on pimeää ja sataa vielä vähän lisää. Työmatkapyöräily ei pääse näillä keleillä oikeuksiinsa, kuten ei myöskään metsälenkit koiran kanssa. Ruskakin alkaa olla ohitse, kun lehdet ovat varisseet maahan. Piristystä todella kaivataan.
Itse pukeudun aina syksyn myötä, ja varsinkin talvella, tylsän värisiin vaatteisiin. Harmaata, ruskeaa, mustaa… Sen sijaan ihailen erään työkaverini iki-ihania ja iloisen värisiä vaatteita, joihin hän kietoo itsensä ympäri vuoden. Kun hän pyysi minua ompelemaan sadeviitan, ei minulle ollut lainkaan yllätys tämä kangas. Se sopii hänelle täydellisesti! Työkaverini oli ostanut kankaan Marimekon palalaarista. Tietääkö joku kuosin nimen? Itse en löytänyt sitä mistään. Toinen työkaveri oli ostanut samaa vahakangasta pöytäliinaksi. Mutta nähtäväksi jää, josko hänkin innostuisi tekemään kankaasta jotain muuta.
Sadeviitta
Suunnittelu ja kaavat: Mika Piirainen, Surrur – tee oma marimekkosi -kirja
Kangas: Marimekko (menekki noin 2,3 m)
Muut tarvikkeet: vetoketju, nyöri, muoviklipsit nyörin päihin, saumatiiviste ja kuminauha Merletosta
Koko: Yhden koon kaava
Sadeviitan saumat piti tietysti tiivistää sateen varalta. Tähän käytin kuvassa näkyvää sauman tiivistysnauhaa, joka silitetään saumoihin nurjalta puolelta. Toinen vaihtoehto olisi ollut kangasliima. Nauha oli helppo silittää suoriin saumoihin, mutta esimerkiksi hupun saumojen kanssa sai hikoilla hieman enemmän. Vahakangas ei ollut muutenkaan kaikista helpoin materiaali ommella, sillä se ei luistanut kovin hyvin paininjalan alla. Lopputulos oli kuitenkin sen verran pirteän näköinen, että valmistustuskat unohtuivat hetikohta.
Ystäväni neula ja lanka 