Hyvän mielen kässäryhmä

heijastin

Käsityöfanaatikkona tuntuu aika olevan aina kortilla. Koskaan ei saa tehdä tarpeeksi pitkään, tarpeeksi huolella. Illat venyvät, kun haluaisi saada kudottua sen sukan loppuun tai ommeltua mekon päälle seuraavaksi päiväksi. Ja aina ne jää lopulta kesken, ainakin minulla.

Elämässä tuntuu muutenkin olevan aika aina kortilla. Priorisointikysymyshän se vain on, minullekin sanotaan usein. Ja niinhän se onkin. Mutta kun haluaisi tehdä niin paljon, kokeilla eri juttuja. Jostain täytyy aina osata myös luopua.

Työnantajani teki hienon lupauksen viime jouluna: emme lähetä joulutervehdyksiä, vaan suuntaamme resurssit vapaaehtoistyöhön. Tänä vuonna jokainen työntekijämme saa tehdä kaksi päivää vapaaehtoistyötä työajalla. Itselläni nousi heti ajatus, että haluan tehdä jotain nuorten, mieluiten tyttöjen, hyväksi.

Kesällä googlailin vapaaehtoistyönmahdollisuuksia ja päädyin Helsingin Tyttöjen Talon sivuille. Siinä se oli! Haastattelun jälkeen päädyin tekemään syyskuussa kaksi työpäivää Tyttöjen Talon uusissa tiloissa Hämeentiellä. Tilojen avajaisissa vedin askartelupajaa, jossa koristelimme tulitikkurasioista. Muuna aikana juttelin, pelasin ja ompelin tyttöjen kanssa. Mahtava paikka! Bloggasin aiheesta myös työnantajani verkkosivuilla.

askartelutarvikkeet

Kokemukseni johti myös siihen, että ilmoittauduin vetämään Tyttöjen Talolla kädentaitojen ryhmää kerran viikossa jouluun saakka. Tiistai-iltaisin askartelemme ja ompelemme 1,5 tuntia vaihtelevin teemoin. Takana on nyt kaksi ohjauskertaa, joilla olemme tehneet heijastinaskartelua sekä nahkakoruja. Ensi viikolla suunnitelmissa on tehdä soodataikinasta koristeita.

Ja voi kuinka hyvä mieli siitä tuleekaan! En olisi uskonut, että tämä mahtuu aikatauluihini, mutta niin vaan se on sinne sullottu. Tuntuu tosi tärkeältä jutulta tällä hetkellä. En luultavasti olisi saanut aikaiseksi ryhmän perustamista ilman työnantajani tarjoamaa mahdollisuutta, joten täytyy olla kiitollinen myös siihen suuntaan.

Suosittelen vapaaehtoistyön kokeilemista lämpimästi! Siitä tulee vaan niin hyvä mieli.

nahkatupsut

 

heijastimet

Nahkaiset rannekorut

Viime postauksessani kirjoittelin reissustani Tukholman Syfestivaleille. Sieltä tarttui mukaan sitä sun tätä, mutta ensimmäisenä mukaan lähteneistä materiaaleistä lähdin työstämään nahkaisia rannekoruja. Messuilla näin upeita esimerkkejä erilaisista nahkanauhoista kootuista rannekoruista, joita on tänä vuonna näkynyt myös kaupoissa paljon.

Messureissullamme oli aikamoinen hoppu, kun alueella oli aikaa kierrellä vain kolmisen tuntia. Ensimmäinen tiski, jolle pysähdyin kunnolla, oli Pagonin korunosiin keskittynyt tiski. Kiireessä keräsin koriini korunosia ja nahkanauhoja. Kassalla vasta totesin ettei nahka olekaan niin edullista.

Noh, summa summarum, tällä viikolla valmistui kaksi rannekorua näistä nahkanauhoista. Kaikki tarvikkeet, myös pikaliiman, ostin Pagonin pisteeltä. Tein korut itselleni ja olen melko pieniranteinen, joten nauhaa riittää useampaankin koruun.

Syfestivalen_nahkanauhat

Nahkarannekoru_kadessa

Nahkarannekorut

Nahkarannekoru_kadessa2

Nahkarannekorut2

Mitäpä tuosta vaikka nahka olikin kallista. Onhan se hyvin laadukasta ja korut hienoja. Taidan tilailla lisääkin jossain vaiheessa. Näistä saa käteviä lahjaideoitakin 🙂