Hapsukas maksimekko

hapsumekko

Kesä loppui täällä Helsingissä elokuun lopussa. Syyskuukin on ollut lämmin, ehkä ärsyttävänkin lämmin, sillä olen innolla odotellut hetkeä, jolloin saan vetää uuden syystakkini päälle. Vaikka olen totaalinen kesäihminen, niin syksyllä saa tulla rapsakoita syyspäiviä, auringonpaisteella höystettynä tietenkin. Lisäksi olen yksi niitä, työkaverini sanoin, ärsyttävän ihania syysihmisiä, jotka rakastavat vetäytyä syksyllä sohvannurkkaan villasukat jalassa ja sytyttää kynttilöitä. Kukapa ei?

Edellisestä bloggauksesta on jo aikaa ja yksi kesämekko on jäänyt kuin huomaamatta esittelemättä. Instagramin puolelle sen ehdin sentään laittaa. Heinäkuussa Lidlissä myytiin sellaisia perus-trikoomekkoja, maksimallisia ja aika kivoja. Olin jo viemässä pakettia kassalle, kunnes päätin kokeilla mekon tekemistä itse. Yksilöllisillä tuunauksilla höystettynä. Ripsraps ja lähdin trikoopala kassissani Eurokankaasta.

Tekisi mieli sanoa, että helppoa ja nopeaahan tällainen oli pyöräyttää. Mutta koska ei ollut täydellistä kaavaa, niin kokeile ja korjaa -mentaliteetillä mentiin. Näitä maksimekkoja on tullut muissakin blogeissa tänä ja viime kesänä vastaan ja niissä on käytetty Suuri Käsityö 5-6/2015 -lehdessä ollutta kaavaa. Kannattaa kokeilla, niin minä ainakin teen seuraavan kanssa.

Olin pieni tyttö 90-luvun alkupuolella ja ainakin meillä Kangasalan perämetsissä oli muotia erilaiset kesäiset hapsupaidat. Sitten 2000-luvun puolivälissä mulla oli mokkaiset hapsu-mohikaanikengät ja -korkkarit. Näissä nostalgisissa tunnelmissa ei kestänyt kauaakaan kun ihastuin Metsolan HAPSU-paitoihin ja -mekkoihin.

Tuon hapsusuiron lisäksikin sitten helposti (aikuisten oikeasti), kun muu mekko oli lähes valmis. Valmiin mekon valokuvaus venähti kesän viimeiseen aurinkoiseen ja lämpimään päivään. Sitten se siirtyikin jo kaappiin odottamaan ensi kesää tai aurinkomatkaa.

Aurinkoista syksyä kaikille! Jännittäviä käsityöuutisia tulossa, joten pysykää kuulolla.

hapsumekko2

Maksimekko lämpimän maan

Kylläpä oli tervetullut nollaus keskellä kiireistä kevättä viettää viikko lämpimässä aurinkoa palvoen. Suuntasin pääsiäsiviikolla äitini kanssa Jordanian paahteiseen lämpöön. Olimme viimeinen turistiryhmä joka suuntasi Aqabaan enää tänä keväänä, sillä lämpöluvut alkavat käydä jo lähes mahdottomiksi suomalaiselle hipiälle.

Matkalle valmistui mukaan maksimekko, jonka osaset olivat odottaneet valmistumista kaapissani jo vuoden päivät. Yläosan trikoossa rypytys ja olkamina violetit satiininauhat. Alaosa ommeltu kolmesta kaitaleesta kaksikerroin olevaa sifonkia. Kankaat Eurokankaan palalaarista vuodelta 2013 ja ohje omasta päästä.

Maksimekko

Maksimekko_olkaimet_takaa

Tala_Bay

Pool_Tala_Bay

Sunset_Tala_Bay