Pillihimmeli

Jotenkin käsityöihmisenä olen voimaantunut ajattelemaan, että osaan tehdä käsilläni mitä vain. En siis epäröinyt ehdottaa itseäni, kun paikallisessa Facebookin kierrätysryhmässä etsittiin himmeleiden tekijää. Olenhan tehnyt viime vuonna pillikranssin ja toissa vuonna pieniä lasihimmeleitä, joten tekniikka oli periaatteessa tuttu. Mutta sellaista isoa katosta roikkuvaa himmeliä en ollut koskaan tehnyt.

Sain naapurilta toivekuvan tulavasta himmelistä ja se oli Pastellimajan suosittu himmeli kolmen vuoden takaa. Kuvan perusteella lähdin rakentamaan kokonaisuutta, joka lopulta valtasi ruokapöytämme kahdeksi viikoksi. Eniten purin hammasta kahdeksankulmaisten timattien kanssa, joita tuli tähän minun versiooni yhteensä kahdeksan kappaletta.

Himmeleiden värkkäily tuntuu olevan edelleen ja enenevässä määrin muodissa, sillä marraskuun lopulla oli Sinellin keskusvarastolta kaikki mustat pidemmät pillit loppu. Onneksi Askarellissa niitä oli vielä useampi paketti jäljellä. Yksittäisten osien kokoamiseen käytin ohutta mustaa rautalankaa, koska tämä tuntui nopeammalta ja kestävämmältä työstää. Osat liitin toisiinsa mustalla helmilangalla, koska rautalangalla liittäessä osaset eivät heiluisi kauniisti himmelin liikkuessa.

Ei ole kuitenkaan minun juttuni tällaisten himmeleiden tekeminen, oli se sen verran raskas urakka. Hienoltahan lopputulos näytti, kun se roikkui olohuoneen kattolamppumme paikalla odottamassa hakijaansa. Ehkä aika kuultaa muistot ja teen vielä joskus meillekin oman.

 

Advertisement

Ostoksilla Singaporessa

 

Kesälomareissumme suuntautui tänä vuonna Singaporeen ja Indonesiaan. Niinkuin monet edellisetkin kaukokohteisiin suuntautuvat matkamme, tämäkin valittiin sen mukaan missä on parhaat sukelluskohteet ja lämpimin aurinko. Vietimme reilun viikon Labuan Bajossa Flores-saarella, viisi päivää Balilla ja yhteensä neljä päivää Singaporessa meno- ja paluumatkoilla.

Balin seesteisyyttä (Kutan ruuhkia ja turistirysiä lukuunottamatta) ei voita mikään, mutta kun haluaa kunnon kaupunkiloman, kannattaa suunnata Singaporeen. Sieltä löytyy melkeinpä mitä vain keksii haluta ja mikä parasta, jokaiselle kukkarolle jotain. Julkinen liikenne toimii moitteettomasti eivätkä taksitkaan ole kovin kalliita. Meidän lempipaikaksi on muodostunut Chinatown, josta löytyy melkeinpä parasta ruokaa maailmassa.

Singapore on myös shoppailijan paratiisi, sillä ostoskeskuksia on valtava määrä ja merkeissä riittää valinnan varaa. Tällä kertaa rohkenin ensimmäistä kertaa ehdottaa myös käsityökauppojen metsästämistä miehelleni. Tässä siis muutama löytö, joissa poikkesimme paluumatkalla. Harmittavaa kyllä, en päätynyt yhteenkään kangaskauppaan. Ehkä joku voi vinkata vastavuoroisesti sellaisen minulle seuraavaa reissuamme ajatellen?

Golden Dragon (People’s Park Centre, Chinatown, kerros 2): Tarvikkeita neulontaan, ompeluun ja koruihin.

Made with love (313@Somerset-ostoskeskus, Orchard Road, kerros B2): Paperiaskartelijan taivas

Paper Market (mm. Raffles City -ostoskeskus, kerros B1): Nimensä mukaisesti paperiaskastelutarvikkeita sekä -työpajoja, mutta myös ihania koristeita juhliin.

Spotlight (Plaza Singapura -ostoskeskus, kerros 5): Askartelutarvikkeita, koristeita juhliin, sisustustavaroita

Chinatownin People’s Parkista löytyy useampikin pieni koju, joissa myydään laareittain halpoja korutarvikkeita. Sieltä löytyy tiedettävästi myös ompelijoiden suosimat Malin Textile ja Maggie Textile, joita en nopealla pyörimisellä kompleksista löytänyt. Paljon kehuja ovat kuitenkin saaneet.

Omalta kohdaltani askartelu on jäänyt hieman vähäisemmäksi viime aikoina, joten mukaan ei tarttunut paljoakaan tavaraa: muutama korttipohja ja leimasin. Loman loppusaldona olivat kuitenkin levännyt mieli ja kroppa, muutama lomakilo, ruskettunut iho ja iso kasa ihania muistoja!

 

 

 

Viirinarut ja kesä

Viirinarut ja kesä sopii mun mielestä aika kivasti yhteen. Ja jos en oo sitä aiemmin täällä kertonut, niin RAKASTAN viirinauhoja! Ne sopii juhliin, lastenhuoneeseen, lettukesteille, mökkisisustukseen, laiturille, leikkimökkiin, omenapuuhun, terassille ja mihin vain! Jos ne vaan sopisivat mitenkään sisustukseemme, niin ripustelisin niitä pitkin kämppääkin. Viime kesänä ripustin yhden myös ystäväni polttareissa hotellihuoneeseen.

Vietimme muutama viikko sitten ystäviemme kanssa viikonloppua mökillä. Parina edellisenä kesänä mökin terassia on koristanut puna-valkoinen-viirinaru rapujuhlien merkeissä. Päätimme tällä kertaa jättää ravut pois, joten pakkohan sitä oli vaihtaa myös koristuksia. Tällä kertaa syntyi kaksi hempeää nauhaa, joiden monivärisyys oli oikeastaan aika tosi hyvä ratkaisu. Ympyrät ompelin koneella toisiinsa kiinni ja sekin sujui ensikertalaiselta ilman ongelmia. Paperien leikkaaminen sujui sohvalla elokuvaa katsellessa kuin huomaamatta.

Vielä joskus teen viirinarun kankaastakin, kunhan keksin sille ripustuskohteen.

Kuva: Aino Loikkanen

Kuva: Aino Loikkanen

Polttaritunnelmissa

Voi kuinka aika rientääkään! Vaikka saimmekin nauttia lämpimistä keleistä ja kesäisestä tunnelmasta kovin pitkään tänä vuonna, on nyt jo lokakuu, täysi syksy ja pimeät illat. Syksy on aina tavallaan myös uusi alku, ehkä se liittyy koulutustaustaani ja elokuussa alkaviin koulujen lukuvuosiin, niin myös tällä kertaa. Aloitin syyskuussa viestinnän opinnot avoimessa yliopistossa. Lisäksi olen pyrkinyt herättämään eloon entistä aktiivista liikkujaminääni. Töiden, opintojen ja liikunnan jälkeen käsitöille jää harmittavan vähän aikaa. Matkakudin kulkee silti aina mukana ja ikuisuusprojektiksi osoittautunut villatakki valmistuu pikkuhiljaa.

Tämän myötä myös postaaminen tänne blogiin on jäänyt hieman jälkeen. Valmistunut on toki vaikka mitä, mutta valokuvaaminen on jäänyt kireessä. Kannattaa seurata Instagram-tiliäni, jos haluaa päästä vilkuilemaan hieman ajantasaisemmin töherryksiäni.

Tässä kuitenkin muistoja viime kesältä! Rakas ystäväpariskunta meni naimisiin elokuussa ja minulla oli kunnia toimia kaasona. Yksi kiinnostavimmista kaason tehtävistä oli tietysti polttareiden järjestäminen.

Polttareita varten pääsin askartelemaan. Jo pari kuukautta ennen H-hetkeä näpertelin pieniä kortteja, joihin dymoilin mietteitä rakkaudesta ja ystävyydestä. Posteljooni toi näitä kortteja tulevalle morsiammelle tasaisin väliajoin ennen polttariviikonloppua. Jokaisessa kuoressa oli myös palapelin palasia. Viimeisen kuoren ja palaset polttarisankari sai esimieheltään juuri ennen kuin yllätimme hänet kesken työpäivän.

 

Askartelin etukäteen myös viikonlopun väreihin sopivan viirinarun, joka nostettiin koristamaan hotellihuoneemme kattoa.

 

Eräs toinen polttariryhmästämme askarteli vihjekortteja, joiden avulla polttarisankari sai viikonlopun aikana arvailla mitä on ohjelmassa seuraavaksi.

Näissä polttareissa ei nöyryytetty ketään, kaikista vähiten juhlien sankaria. Ei pukeuduttu hassusti, vaan tyylillä, sillä sipsutimme pikkumustat päällä heti lauantaiaamusta alkaen. Polttarisankarin tunnisti rintakorusta, jonka olin hänelle askarrellut.

Koko viikonlopun kestäneessä juhlinnassa ohjelmassa oli mm. kiipeilyä, kylpylärentoutumista, suklaabrunssi, tankotanssia, purjehdusta ja morsiussauna. Ja voi pojat kuinka hauskaa meillä olikaan!