Pillikranssi

Suomen Kädentaidot -messuilta sain jälleen inspiraatiota himmelipuuhiin. Ostin Sinellin pisteelta 800 kpl paketin mustia ohuita muovipillejä. Ajatuksena on tehdä niistä himmeli, mutta koska paketti on niin iso, syntyy niistä helposti jotain muutakin. Kuten kranssi. Tällainen syntyy ilman suurempaa stressiä yhdessä illassa.

Helpon ja melko nopean pillikranssin ohje löytyy Paapon blogista. 52 cm halkaisijaltaan oleva kranssi kuulosti hurjan isolta, joten leikkasin alun perin 12,5 cm pitkät pillit 10 senttisiksi. Nyt kranssi on halkaisijaltaan 43 cm. Rautalankojen loppuja päätellessäni väänsin yhdestä pienen lenkin ripustamista varten.

Tästä se joulun koristelu meidänkin kotiin alkaa!

 

Advertisement

Jännän äärellä: tilkkutyynyistä nettikauppaan

Kaikki lähti ajatuksesta tehdä JÄLLEEN uusia tyynynpäällisiä sohvatyynyille. Niitä ei voi koskaan olla liikaa. Värejä haluaa kuitenkin vaihtaa ainakin sen neljä kertaa vuodessa eikä aina halua palata niihin vanhoihin, jotka oli jo kevättalvella sohvalla. Ja kun kerran on löytänyt hyvän tavan tehdä tyynyjä, käy se kaiken lisäksi aika ripeästi.

Ensimmäisen tyynyn jälkeen mies tokaisi, ettei meille kai vaalenapunaista tule?! No eipä tietenkaan. Tuosta tyynystä sain lopullisen kimmokkeen laittaa käsitöitäni myyntiin verkkoon, sillä olen jo jonkin aikaa miettinyt Maker’s Marketiin liittymistä. Ja tittididii….

Nyt voit selaita tuotteittani Maker’s Marketissa osoitteessa: www.makersmarket.fi/aurik

Jännitys on kova! Tykkääkö kukaaan tuotteistani, onko tuotteiden hinta arvioitu järkevästi, erotunko muiden tuotteista? Tämä jää nähtäväksi. Nämä kolme Mielikuvia-tyynynpäällistä on joka tapauksessa siellä saatavilla.

Uusi ikuisuusprojekti: virkatut kolmiot

Mitä olisikaan käsityöhullun arki ilman yhtä jatkuvaa ikuisuusprojektia? Onhan sellainen aina oltava. Sain vastikään valmiiksi edellisen ikuisuusprojektin, villatakin, jota kudoin 1,5 vuotta (josta tulikin mieleeni, että tuo villatakki on vielä esittelemättä täällä blogissa). Tuli siis pakottava tarve saada uusi ikuisuusprojekti tulille.

Blogiani pidempään seuranneet muistavat varmaan, että pidän virkattujen vilttien tekemisestä. On tullut tehtyä plussa-viltti isoäidinneliöistä ja kaksi kuusikulmiovilttiä (itselle ja ystäväpariskunnalle). Ja ai niin, tein myös ystävieni vauvalle Maija-peiton kastelahjaksi. Ihastuin jo viime syksynä Roosan Pientä kivaa -blogin virkattuun kolmiopeittoon ja päätin siitä tulevan seuraavan projektini. Roosan ohjeiden avulla opettelin myös tuon tekniikan kolmioiden virkkaamiseen.

Lankana käytän Maija-peitosta jäänyttä Novitan Miami-lankaa. Katsotaan kuinka pitkälle selviän jämillä. Vielä aika montaa palaa virkattavana.

 

Moderni himmeli

En ole oikein koskaan ollut himmeli-ihmisiä. Muistan kun lapsena äiti teki yhden olkihimmelin olohuoneemme kattoon ja siellä se edelleen roikkuu huoneen nurkassa. Äitikään ei sitten innostunut tuota yhtä himmeliä enempää.

Tänä vuonna Suomen Kädentaidot -messuilla innostuin lasiputkista tehdyistä himmeleistä ja ostin tarvikkeita pariin, kolmeen pieneen tekeleeseen. Putkien lisäksi ei tarvittu kuin siimaa, sillä itse en välittänyt käyttää edes neulaa apuna putkien yhdistämisessä.

Pikkutarkka ja hidas väsääminen tuntui jopa rentouttavalta ja voisin tehdä useammakin samanlaisen. Haluaisin ne ikkunaan riviin roikkumaan eri korkeuksille. Toisaalta näitä olisi kiva tehdä tuliaisviemisiksi näin joulun alla. Katsotaan mihin kaikkeen aika ja aineet riittävät.

 

 

Virkattu Ystävä-peitto kuusikulmioista

Tämän kesän huippuhetki koettiin viime viikonloppuna, kun hyvät ystäväni menivät naimisiin. Päivästä teki erityisen tärkeän minulle se, että sain kunnian olla kaasona tässä tärkeässä päivässä. Hehkuttamatta sen enempää tämän juhlan täydellisyyttä siirryn kertomaan lahjasta, jonka valmistin tälle ystäväpariskunnalleni.

Yksi onnistuneimmista käsitöistäni on ollu virkattu Hyrrä-peitto, jonka esittelin blogissani reilu vuosi sitten. Viltti on ollut kovassa käytössä ja se on saanut ihailua niin kotisohvallamme kuin täällä blogissanikin. Myös viime viikonloppuna naimisiin mennyt ystäväni on ihastellut vilttiä luonamme. Niinpä päätin ehdottaa, että tekisin häälahjaksi Hyrrä-peiton heidän väritoivoidensa mukaan.

Morsiammen väritoiveen mukaiset värit löytyivät Novitan Isoveli-langan värikartasta. Vaikein sävy löytää oli tuo hempeä persikan väri. Isoveli-langassa se on jo muutaman vuoden takainen sävy, mutta löytyi lankakoristani onneksi valmiina. Se olikin ehkä se ratkaiseva väri ja tekijä, miksi päädyin Isoonveljeen.

Kovan loppukirin saattelemana sain kuin sainkin  viltin valmiiksi häihin ja tuore rouva ehti kuvata viltin kotonaan vielä ennen honeymoon-koneeseen nousua.

Valmiissa peitossa on yhteensä 67 kuusikulmiota ja lankaa kului noin 21 kerää eli 2100g. Tämä peitto on nimeltään Ystävä-viltti ja toivon sen elävän pitkän ja vivahteikkaan elämän ystävieni kodissa. Tässä kodissa laatua ja kaunista sisustusta arvostetaan, joten en epäile hetkeäkään, etteikö myös Ystävä-viltti saisi sieltä rakkaan kodin.

Kuvat valmiista peitosta: Aino Loikkanen /Sisätiloissa