Idea liukuvärjätyistä keittiöpyyhkeistä on muhinut mielessä jo kenties vuosien ajan. Kun oikeanlainen kierrätysmateriaali tarttui käsiini, oli aika ryhtyä toimeen. Kolmannella yrittämässä väri tarttui kankaaseen haluamallani tavalla.
Olen jatkanut tänäkin syksynä vapaaehtoistyötä Helsingin Tyttöjen Talolla. Starttasimme syksyn muutaman muun ohjaajan kanssa yhdessä siivoten käytössämme olevaa askarteluhuonetta. Talolle lahjoitetaan paljon materiaaleja, mutta rajallisten tilojen vuoksi ihan kaikkea ei pysty säilyttämään. Heitin säkeittäin pois keinokuituisia kankaita, jotka eivät selvästikään sovellu Tyttöjen Talon ompeluihin. Siivotessa löysin myös paksun valkoisen, puuvillaisen Anttilan verhon, joka sytytti lampun päässäni. Tästä tehdään värjättyjä keittiöpyyhkeitä.
Pesin verhon, purin käänteet auki, leikkasin kuuteen osaan, silitin palaset ja käänsin jokaisen reunat. Ostin Eurokankaasta puuvillanauhaa, josta tein ripustuslenkit.
Seuraavaksi suuntasin Tokmannille ostamaan kangasväriä mielessäni lapsuuden batiikkivärjätyt t-paidat. Kaupan hyllyllä oli Nitor-merkkisiä väriaineita eri sävyissä. Hieman hämmentyneenä ja tuskanhikisenä lähdin kaupasta kolmen eri sävyn ja yhden tekstiilivärisuolapakkauksen kanssa. Oikeanlaisen väriaineen ostaminen ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista kuin olin odottanut.
Tutustuttuani tarkemmin pakettien ohjeisiin tajusin, että väri pitää kiinnittää kankaisiin kattilassa. Mieheni kielsi käyttämästä keittiöstämme löytyviä kattiloita, joten suuntasin Fidaan ostamaan käytettyä versiota. Hyvällä tuurilla tarjolla oli yksi viiden litran kattila. Kaupan päälle sain edellisen omistajan käyttämät tillit.
Essu päälle, kumihanskat käsiin ja lämpömittarit viereen, jotta voin tarkkailla seoksen lämpötilaa. Toteutin liukuväriefektin upottamalla ensin pyyhkeen alareunan värinesteeseen. 5-10 min välein työnsin hieman lisää kangasta kattilaan siten, että lopulta puolen tunnin liotuksen aikana toinen pää pyyhkeestä oli ollut nesteessä koko puoli tuntia ja toinen pää vain viisi minuuttia.
Huolellisen huuhtelun (useamman sellaisen) ja kevyen pesuainekylvyn jälkeen jätin pyyhkeet kuivumaan. Jäin odottamaan trendikkäitä oliivinvihreitä keittiöpyyhkeitäni.
Lopputulos oli kuitenkin jotain aivan muuta. Väri lähti, haaleni ja muuttui aivan joksikin muuksi kuin vihreäksi. Lopputulos oli haalea beige.
Epäonnistumisesta huolimatta päätin toteuttaa pyyhevärjäyksen myös Tyttöjen Talon käsityöryhmässä. Tällä kertaa huolehdin, että meillä oli tarpeeksi tekstiilivärisuolaa nesteseoksessa ja että seoksen lämpötila pysyy tarpeeksi korkealla ja tasaisena. Tulos oli paljon parempi! Luulen, että merkittävä tekijä oli nimenomaan se suola.
Parhaan värjäystuloksen sain kolmannella yrittämällä. Edelleen pysyin tarkkana lämpötilan kanssa ja sekoitin mukaan runsaasti kiinnityssuolaa. Liukuvärin toteutin tällä kertaa niin, että ensimmäinen kaistale kankaasta oli ensin kattilassa 15 minuuttia ja tämän jälkeen työnsin kangasta syvemmälle kolme kertaa viiden minuutin välein.
Tulevaisuuteen jää nähtäväksi, miten tämä väri kestää konepesussa. Sen verran olen ihastunut uusiin hiilenharmaisiin keittiöpyyhkeisiini, että soisin niiden kestävän ikuisuuden. ❤
Ystäväni neula ja lanka 